Sarepäivän ratoksi

 Ny o satanu koko päivän, enemmän tai vähemmän. Väsyttää, eikä mitää huvita teherä. En sitte tee. Muutaman kärhökuvan vois heittää eetterihin, jos se vaikka piristääski. Ainaki ne piristää syksyystä puutarhaa.

Kinttupoluun puises kärhöportis kasvava viinikärhö 'Purpurea Plena Elegans' kukkii ihan kivasti, vaikka etelänpualella kasvava villaheisi plokkaaki aika tehokkahasti auringon.

Keväällä leikkasin pohojoospenkin kruunukärhö 'Rosy O'Grady'n ihan alakutekijööhin, ku tein sille suuremman ja tukevamman kehikon. Son yltäny jo muutamalla versolla ihan ylähän asti. Voi vaikka kukkiakki ens kesänä.

Jatketahan tiänviärehen katajakulumahan. Täs kärhötues on ihan selevä marssijärijestys. Viinikärhööstä  sinine  'Prinssi Charles' rupiaa kukkimahan aina ensimmääseksi. Jäniksen poikane (jos ei myyrä ollu) katkaasi siitä muutaman verson. Onneksi ei koko puskaa syäny. 'Madame Julia Correvon' antaa aina orotuttaa kukintaansa. Joinaki vuasina ei näyttäyry ollenkaa. 

Uusimmas tueski kukkii, viinikärhö 'Etoile Violette'. Siitäki versoja joutuu surman suuhun. Jouruun lisäämähän rautaa tukehen ja lisään viimmeestänsä ens keväänä viälä muutaman tangonpalan. Tartuntapintaa pitää olla pikkuusen lisää, koska tuuli ottaa tuaho ihan mukavasti.

Viimmeesenä viinikärhö 'Solina', mistä siitäki syätihin ainaki pualet. Taaimmaasena viinikärhö 'Betty Corning'n viimmeesiä kukkia.

Jahas, saret o tauonnu. Ainaki hetkeksi. Puutarhas pitääs kovaa kyyttiä kantata ja nyppiä rikkaruahoja, ku aika o menny rakennushommis, mutta on ihan liian märkää. Tääloli alakukesä kuivaa, mutta ny on sateeta saatu harvase päivä. 

Hyvää syyskuun jatkoa!