Suomi on kansainvälinen kieli. Se näkyy vaikka silloin kun otetaan alle kärryt. Pyörillä varustettu kuljetusväline kärry tulee suomen kieleen muinaisruotsin sanasta kärra. Se taas tulee ties minkä mutkien kautta latinan sanasta carrus, joka tarkoittaa ”nelipyöräisiä kuormarattaita”.

Jokainen kieli on omalaatuinen sekoitus vuosituhansien varrella saatuja ja otettuja sanoja sekä rakenteita, ja sillä sipuli – joka muuten on tullut meille muinaisruotsin sanasta sipul, jonka taustalla taas on alasaksin välityksellä latinan sana caepula eli sipuli.

Latina oli aikoinaan maailmankieli, koska se oli katolisen kirkon kieli ja sitä kautta myös opiskelun ja tieteen kieli, koska kaikki opettajat ja tiedemiehet olivat pappeja. Diplomaateille latina sopi hyvin yhteiseksi kieleksi, koska se oli tavallaan puolueeton sen jälkeen, kun sitä ei enää puhuttu missään tietyssä valtiossa.

Niinpä latinasta kummunneet sanat ovat arkipäivää kaikkialla maailmassa. Ja kun näiden sanojen etymologiat päätyvät aina latinaan, saa sellaisen vaikutelman, että latinan puhujat, muinaiset roomalaiset, olisivat keksineet suuren osa nykyaikaisesta sivistyksestä.

On aika kysyä: mitä on latinan takana? Mistä sanat tulivat latinaan? Miksei koskaan viitata latinan kielen edeltäjiin?

Pasi Heikuran vieraana latinisti Reijo Pitkäranta.

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi. 

aristoteles@yle.fi


Aristoteleen kantapää: Mitä meillä puhuttiin ennen kuin oli latinaa?

Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.

Aristoteleen kantapää odottaa sinunkin vihjettäsi Viikon sitaatiksi ja Viikon fraasirikokseksi.

Yle Radio 1 keskiviikkoisin klo 14.30 ja lauantaisin klo 15.30.

Toimittajat Pasi Heikura, Tina Cavén ja Lasse Nousiainen
Graafikko Heidi Gabrielsson
Tuottaja Marjo Harju

Aristoteleen kantapää: Mitä meillä puhuttiin ennen kuin oli latinaa?

Kuuntele myös