Kalevalan mailla kalman tai saunan väki eli voima voi auttaa ihmistä. Toisaalta voima voi myös tarttua ja olla kuolemaksi normin rikkojalle.
 
Kalmismaalla, kuolleissa, saunassa ja loitsuissa oli voimaa, jota voitiin käyttää niin hyvään kuin pahaankin. Loitsuilla parannettiin sairaita ja autettiin synnytyksissä, mutta niitä voitiin käyttää myös vahingoittamiseen. Toisaalta saunan tai kalman voima saattoi hinkaantua eli tarttua, jos käyttäytyi sopimattomasti saunassa, muissa pyhissä paikoissa tai kuolevan läheisyydessä.  
 
Kuka hyvänsä ei voinut olla yhteydessä tuonilmaisiin tai suvun vainajiin, sillä se oli vaarallista tavalliselle ihmiselle. Tarvittiin tietäjän taitoja ja pitkiä loitsuja. Yhteydenpito vainajiin tai kalman voimiin vaati myös tietäjältä itseltään voimaa eli väkeä ja loitsujen osaamista. Yskään ja muihin pikkuvaivoihin oli omat helpot loitsunsa, ja niitä osasivat lapsetkin. Juhannustaikojen lisäksi vanhoihin loitsuihin ja parannuskeinoihin ei nykyisin enää juuri törmää.
 
Sen sijaan monet kalevalaiset saunatavat ovat meillä edelleen käytössä. Niitä tuskin huomaa muulloin kuin silloin, kun joku saunoo väärin. Joka tapauksessa saunassa, riihessä ja muissa riittävän vanhoissa rakennuksissa oli tonttuja ja haltioita, joita ei sopinut suututtaa.  
 
Saunassa ei sopinut metelöidä eikä juopotella. Saunaryypyt piti ottaa vasta saunan jälkeen. Jos pieri saunassa, niin tonttu poltti päreensä ja rankaisi paiseilla ruokotonta saunojaa. Lauteiden alle kusijalta tonttu kärvensi nahan.  Joskus saunatonttu saattoi suuttua niin pahasti, että poltti koko saunan.
 
Saunan rakentamiseenkin oli omat sääntönsä. Eikä ollut ihan yksi lysti kuka lämmitti uuden saunan ensimmäistä kertaa, sillä ensimmäisestä lämmittäjästä tuli kuoltuaan saunaan tonttu.
 
Kalman väkeen, tuonilmaisiin, suomalais-karjalaisten loitsujen ja tietäjien maailmoihin mennään Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkan opastuksella. Lopuksi arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo, miten saunatonttujen, haltioiden ynnä muiden saunan asukkaiden kanssa pitää elellä, etteivät ne polta päreitään ja saunaa tai saunojan nahkaa. 

Leena Mattila penkoo Kalevalan aikaisia sauna- ja loitsuperinteitä. 
Äänisuunnittelu Laura Koso ja Katja Kostiainen.

Kalevalan malliin kyllä saunotaan, mutta loitsut pitää nykyään hakea arkístoista

Sarjassa tutkitaan, miten Kalevala näkyy nykypäivässä. Kuka tai mikä on nykypäivän Väinämöinen ja onko suloisen Ainon kohtalo varhainen esinäytös Me Too -kampanjalle. Kalevalaa kirjoittaessaan Lönnrot uudisti ja yhtenäisti suomen kieltä, mutta miten kieli uudistuu nykypäivänä? Sen sijaan freestyle rap on improvisoimisineen runonlaulannan suora perillinen. Monet yritit ja parannuskeinot ovat käytössä nykyisinkin, eivätkä suomalaiset ole saunastakaan luopuneet - siellä me rentoudumme ja puhdistaudumme nykyisinkin niin kuin ennenkin. Työryhmä: Leena Mattila, Teija Peltoniemi, Jaana Sormunen, Juha Jäntti, Mira Gartz, Milla Pelkonen, Maija Kaipainen

Kalevala palaa!

Podcastit

Jaa ohjelma

Jakso 4: Kalevalan malliin kyllä saunotaan, mutta loitsut pitää nykyään hakea arkístoista

Kuuntele myös