yksityinen

Finnish

yksi- (“one”) (plural stem) +‎ -tyinen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1845.^[1]

yksityinen (comparative yksityisempi, superlative yksityisin)

private, personal (concerning one person; not shared)
Antonyms: yleinen, julkinen

Se on minun yksityinen asiani, mitä teen vapaa-aikanani.
What I do on my free time is private/my own business.
private (not accessible by the public; not publicly known)
Antonyms: julkinen, yleinen

Tilaisuus on yksityinen.
This is a private event.
private (not in governmental office or employment; not traded by the public)
Antonym: julkinen

Tämä tie on yksityisessä omistuksessa.
This road is privately owned.
(dated) single, particular, specific
Synonym: yksittäinen
- 1983, Terho Itkonen, “Välikatsaus suomen kielen juuriin”, in Virittäjä, 83:2, pp. 190-229:
  Yksityisiä sanoja koskevia länsi-itäjakoisia äänneseikkoja on jonkin verran enemmän; (…)
  There are some more phonemic matters concerning particular words that appear divided between the west and east (dialects); (…)
(object-oriented programming) private
Coordinate terms: suojattu, julkinen

Inflection of yksityinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksityinen	yksityiset
genitive		yksityisen	yksityisten yksityisien
partitive		yksityistä	yksityisiä
illative		yksityiseen	yksityisiin
		singular	plural
nominative		yksityinen	yksityiset
accusative	nom.	yksityinen	yksityiset
accusative	gen.	yksityisen	yksityiset
genitive		yksityisen	yksityisten yksityisien
partitive		yksityistä	yksityisiä
inessive		yksityisessä	yksityisissä
elative		yksityisestä	yksityisistä
illative		yksityiseen	yksityisiin
adessive		yksityisellä	yksityisillä
ablative		yksityiseltä	yksityisiltä
allative		yksityiselle	yksityisille
essive		yksityisenä	yksityisinä
translative		yksityiseksi	yksityisiksi
abessive		yksityisettä	yksityisittä
instructive		—	yksityisin
comitative		—	yksityisine

Possessive forms of yksityinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		yksityiseni	yksityiseni
accusative	nom.	yksityiseni	yksityiseni
accusative	gen.	yksityiseni	yksityiseni
genitive		yksityiseni	yksityisteni yksityisieni
partitive		yksityistäni	yksityisiäni
inessive		yksityisessäni	yksityisissäni
elative		yksityisestäni	yksityisistäni
illative		yksityiseeni	yksityisiini
adessive		yksityiselläni	yksityisilläni
ablative		yksityiseltäni	yksityisiltäni
allative		yksityiselleni	yksityisilleni
essive		yksityisenäni	yksityisinäni
translative		yksityisekseni	yksityisikseni
abessive		yksityisettäni	yksityisittäni
instructive		—	—
comitative		—	yksityisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		yksityisesi	yksityisesi
accusative	nom.	yksityisesi	yksityisesi
accusative	gen.	yksityisesi	yksityisesi
genitive		yksityisesi	yksityistesi yksityisiesi
partitive		yksityistäsi	yksityisiäsi
inessive		yksityisessäsi	yksityisissäsi
elative		yksityisestäsi	yksityisistäsi
illative		yksityiseesi	yksityisiisi
adessive		yksityiselläsi	yksityisilläsi
ablative		yksityiseltäsi	yksityisiltäsi
allative		yksityisellesi	yksityisillesi
essive		yksityisenäsi	yksityisinäsi
translative		yksityiseksesi	yksityisiksesi
abessive		yksityisettäsi	yksityisittäsi
instructive		—	—
comitative		—	yksityisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		yksityisemme	yksityisemme
accusative	nom.	yksityisemme	yksityisemme
accusative	gen.	yksityisemme	yksityisemme
genitive		yksityisemme	yksityistemme yksityisiemme
partitive		yksityistämme	yksityisiämme
inessive		yksityisessämme	yksityisissämme
elative		yksityisestämme	yksityisistämme
illative		yksityiseemme	yksityisiimme
adessive		yksityisellämme	yksityisillämme
ablative		yksityiseltämme	yksityisiltämme
allative		yksityisellemme	yksityisillemme
essive		yksityisenämme	yksityisinämme
translative		yksityiseksemme	yksityisiksemme
abessive		yksityisettämme	yksityisittämme
instructive		—	—
comitative		—	yksityisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		yksityisenne	yksityisenne
accusative	nom.	yksityisenne	yksityisenne
accusative	gen.	yksityisenne	yksityisenne
genitive		yksityisenne	yksityistenne yksityisienne
partitive		yksityistänne	yksityisiänne
inessive		yksityisessänne	yksityisissänne
elative		yksityisestänne	yksityisistänne
illative		yksityiseenne	yksityisiinne
adessive		yksityisellänne	yksityisillänne
ablative		yksityiseltänne	yksityisiltänne
allative		yksityisellenne	yksityisillenne
essive		yksityisenänne	yksityisinänne
translative		yksityiseksenne	yksityisiksenne
abessive		yksityisettänne	yksityisittänne
instructive		—	—
comitative		—	yksityisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		yksityisensä	yksityisensä
accusative	nom.	yksityisensä	yksityisensä
accusative	gen.	yksityisensä	yksityisensä
genitive		yksityisensä	yksityistensä yksityisiensä
partitive		yksityistään yksityistänsä	yksityisiään yksityisiänsä
inessive		yksityisessään yksityisessänsä	yksityisissään yksityisissänsä
elative		yksityisestään yksityisestänsä	yksityisistään yksityisistänsä
illative		yksityiseensä	yksityisiinsä
adessive		yksityisellään yksityisellänsä	yksityisillään yksityisillänsä
ablative		yksityiseltään yksityiseltänsä	yksityisiltään yksityisiltänsä
allative		yksityiselleen yksityisellensä	yksityisilleen yksityisillensä
essive		yksityisenään yksityisenänsä	yksityisinään yksityisinänsä
translative		yksityisekseen yksityiseksensä	yksityisikseen yksityisiksensä
abessive		yksityisettään yksityisettänsä	yksityisittään yksityisittänsä
instructive		—	—
comitative		—	yksityisineen yksityisinensä

compounds

^ Häkkinen, Kaisa (2004), Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN