Episkooppi
Episkooppi eli pintakuvaheitin tai pintakuvanheitin on laite, jolla voidaan heijastaa kirjan sivujen tai muiden papereiden sisältö seinälle tai valkokankaalle.[1][2][3] Siinä on valotuslasi, jolle heijastettava paperi puristetaan puristuskannella, ja laitteen sisällä peili ja lamppu sekä projektoriobjektiivin kaltainen objektiivi, jonka kautta valotuslasia vasten asetetulla paperilla oleva kuva heijastuu seinälle.
Episkooppi on kehitetty 1700-luvun jälkipuoliskolla. Laitteen toimintaperiaatteen esitteli muun muassa Leonhard Euler vuonna 1756.[1][4] Sen käyttömahdollisuuksia pohdittiin esimerkiksi Science-lehden toimituksen julkaisemassa lukijakirjeessä vuonna 1905. Laite oli tuolloin käytössä Saint Louisin maailmannäyttelyssä.[5]
Kuten historialliset edeltäjänsä taikalyhty ja camera obscura, myös episkooppi herätti käyttömahdollisuuksien ohella kiinnostusta toimintansakin osalta.[4] Askartelukirja 1960-luvulta esittelee episkoopin toimintaperiaatteen, rakenteen ja mahdollisuuden rakentaa sellainen itse.[6]
Vuonna 1988 Photokina-messuilla ensimmäisen kerran laajasti esitellyt dokumenttikamerat syrjäyttivät vähitellen piirtoheittimen ohella myös episkoopin.[7][8][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Kuka keksi episkoopin? Kysy kirjastonhoitajalta. 11.2.2009. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, e-alkuiset sanat. Datatekniikka ja viestintä. Päivitetty 1.11.2022. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ episkooppi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 23.2.2025.
- 1 2 3 Amore, Sean: The Overhead: A Visual History teachempowered.org. 14.9.2023.
- ↑ Mead, A.D.: The Epidiascope. Science, 1905, 21. vsk, nro 526, s. 152-153.
- ↑ Bühler, Waldemar: Poikien Suuri Askartelukirja, s. 110. Suomentanut Rudolf Wollmann. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966.
- ↑ Muurinen, Timo: Vaihtoehto piirtoheittimelle. Visio, 1995, s. 22-23.
- ↑ Parikka-Kuismin, Saila: Anna dokumenttikameran esittää. Toimistolehti, 2002, nro 10, s. 9-14. Helsinki: Office Press.
