Georg Baselitz

Georg Baselitz Helsingin taidemuseossa 15.4.2010.

Georg Baselitz (alk. Hans-Georg Kern; 23. tammikuuta 1938 Deutschbaselitz – 30. huhtikuuta 2026) oli saksalainen ekspressionistinen taiteilija.

Nuoruus ja opiskelu

Georg Baselitz syntyi Saksin osavaltiossa ja oli alkuperäiseltä nimeltään Hans-Georg Kern. Hän aloitti taideopinnot Dresdenin taideakatemiassa 1955, mutta hänet erotettiin sopimattoman käytöksen takia. Hän jatkoi opintojaan 1956 Itä-Berliinissä. Vuonna 1957 hän muutti länteen ja jatkoi opintoja Länsi-Berliinissä. Vuonna 1961, kun Berliinin muuri rakennettiin, hän otti sukunimekseen syntymäkylänsä nimen.

Taideura

Baselitz oli jo uransa alussa kiinnostunut saksalaisen ekspressionismin perinteestä, josta vaikutteita otettiin länsimaalaisen maalaustaiteen ulkopuolelta sekä kansantaiteesta, lasten tekemästä taiteesta ja mielenterveyden häiriöistä kärsivien taiteesta. Baselitz tarkoituksellisen karkeaa tyyliä ja voimakkaita värejä. Hän siirtyi 1960-luvulla tekemään teoksia sankareista, kapinallisista ja paimenista, joista hän teki usein sirpaloituneita. Hän käytti myös paksua impastoa.

Baselitz sai kansallista huomiota vuonna 1963, kun viranomaiset takavarikoivat kaksi hänen maalaustaan taidegalleriasta, jossa hänellä oli ensimmäinen yksityisnäyttelynsä. Niissä oli seksuaalista symbolismia, ja takavarikko johti seurattuun oikeusjuttuun.

Baselitz alkoi vuonna 1969 maalamaan kankaisiin ylösalaisin ja kääntämään motiivinsa. Hänen mukaansa hän etsi tekniikalla asemaa abstraktin ja figuratiivisen taiteen välissä. Hän toteutti tekniikalla muun muassa sarjan teoksia kotkasta, joka oli sekä natsi-Saksan että sodanjälkeisen liittotasavallan tunnuksena. Teos oli tehty sormivärein laikukkain maalikerroksin. Niissä oli kotka lentämässä, mutta käännetty teos vaikutti silti, että lintu olisi syöksymässä.

Yleisö tuntee Baselitzin ehkä parhaiten taidemaalarina, jonka teoksissa henkilöhahmot on kuvattu ylösalaisin, pää alaspäin. Tällä yksinkertaisella ratkaisulla hän kykeni perinteisiä tekniikoita käyttäen ja kaikille tuttuja aiheita esittäen antamaan kuvilleen poikkeuksellista voimaa ja myös yleisempää kiinnostavuutta. Katsoja erehtyy huomaamattaan pohtimaan, miten päin asioiden pitäisi olla, jotta ne eivät olisi väärin päin. Samalla esittävän taiteen ja abstraktin taiteen välisen suhteen tarkasteluun avautuu uusi näkökulma.

Baselitz teki maalauksien lisäksi grafiikkaa ja veistoksia. Hänen puuveistoksensa, joka oli tehty kirveellä ja moottorisahalla, herätti kohua vuoden 1980 Venetsian biennaalissa. Sen tulkittiin esittävän hahmoa, joka tekee natsitervehdyksen. Baselitzin mukaan se ei ollut hänen tarkoituksensa, vaan teoksen oli tarkoitus esittää lobien artefaktista inspiroitunutta kunnioituksen elettä.

Baselitz teki vuodesta 1963 lähtien jatkuvasti muun muassa metalligrafiikkaa, puupiirroksia ja linoleikkauksia. Baselitzin teoksissa raja grafiikan ja maalauksen välillä oli usein häilyvä. Vedoksiin saatettiin jälkeenpäin lisätä väriä käsin, jolloin ne muuttuivat uniikkiteoksiksi. Grafiikassaan Baselitz käsitteli samoja teemoja, jotka hallitsevat hänen maalaustuotantoaan: yksittäisiä henkilöhahmoja, eläimiä, asetelmia ja puita.

Baselitz teki kansainvälisen läpimurtonsa 1980-luvun alussa, ja hän oli muutamien vuosikymmenien ajan taidemarkkinoilla yksi halutuimmista elävistä saksalaisista taiteilijoista. Vain Gerhard Richterin töistä maksettiin enemmän. Baselitzin ensimmäinen retrospektiivi Yhdysvalloissa oli 1995 New Yorkin Guggenheim-museossa, ja vuonna 2018 Hirshhorn-museossa oli retrospektiivi taiteilija 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Baselitz palkittiin 2004 Japanissa Praemium Imperialen maalaustaiteen palkinnolla.

Näyttelyitä Suomessa

• Georg Baselitz, 9.9.–30.10.1994, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere
• Georg Baselitz: Remix, 16.4.–1.8.2010, Helsingin taidemuseo

Katalogeja

• Georg Baselitz, Druckgrafik 1965–1992, Institut für Auslandbeziehungen

Aiheesta muualla

• Georg Baselitzin kotisivut