Siirry sisältöön

Hibakusha

Wikipediasta
Hiroshiman yläpuolella räjähtäneestä atomipommista saatuja palovammoja. Naisen kimono-asun kuviot ovat polttosäteilyn seurauksena syöpyneet hänen ihoonsa.

Hibakusha (jap. 被爆者) on japanin kielen sana, joka tarkoittaa ”(atomi)pommin vaikuttamaa ihmistä”. Seizonsha (jap. 生存者) on verrattava termi selviytyneelle eli henkiinjääneelle. Atomipommin räjäytystä kuvailtiin Japanissa sanaparilla pikadon (jap. ピカドン). Se tarkoittaa jyrähdystä (kuten ukkonen) ja väläystä, leimahdusta. Myös sanaa pika (’välähdys’) käytettiin.[1] Atomipommi on japaniksi: genshi bakudan, joka lyhennettiin genbakuksi.

Silvennoisen mukaan, 78 150 henkeä kuoli Hiroshiman atomipommin suorasta vaikutuksesta välittömästi, myös 14 000 ilmoitettiin kadonneiksi sekä 100 000 henkilöä vahingoittui eri asteisesti.[2] Japanilainen lääkäri Michihiko Hachiya, jonka toimipiste oli Hiroshiman viestintäjoukkojen sairaala, kirjoitti Hiroshiman Päiväkirjan.[3] [4] Pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki (1943-1955) sairastui leukemiaan vuonna 1955, sekä menehtyen jo samana vuonna. Hän oli tunnettu paperikurkien tekijänä.[5]

Yhdysvaltalainen psykologi Robert Jay Lifton tutki 1962 laajemmin atomipommin aiheuttamia vaikutuksia uhreihinsa. Lifton oli tutkinut sekä kuntouttanut myös sodanaikaisten keskitysleirien uhreja. Hibakushat saivat kokea atomipommien kauhujen jälkeen syrjimistä yhteisössä: heidän oli muuta väestöä vaikeampaa työllistyä tai perustaa perhettä. Muun muassa näitä ilmiöitä Lifton totesi tutkimustyössään.[6]

Shichirō Kihara toimi Hiroshiman pormestarina vuosina 1945-47.

31. maaliskuuta 2008 Japanissa ja Japanin ulkopuolella eli kaikkiaan 243 692 atomipommista eloonjäänyttä, ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 75,14 vuotta.[7]

40-vuotisen tutkimuksen perusteella Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit eivät aiheuttaneet geneettistä vahinkoa, joka tuottaisi jälkeläisissä mutaatioita. Tutkimus ydinpommista selviytyneiden saamista lapsista ei löytynyt lisääntyneesti kromosomivirheitä, syöpiä, veriproteiinimutaatioita eikä synnynnäisiä vaivoja.[8][9][10][11] Atomipommeista huomattavalle säteilyannokselle altistuneiden naisten lasten poikkeamat ja synnynnäisvaivat eivät olleet yleisempiä kuin Japanin keskiarvo.[12][13]

Myöhemmin Hiroshiman pormestarina ollut Shinzō Hamai oli hänkin hibakusha. [14] Hänen edeltäjänsä Senkichi Awaya menehtyi perheineen Hiroshiman pommituksessa. [15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Soili Hautamäki: Ydintrauma – Ihminen Hiroshiman jälkeen (Prometheus-sarja), Kustannus Oy Pohjoinen, Oulu, 1988
  • Silvennoinen, Martti: Sydämenlyöntejä jälkeen Hirošiman. Julkaisija: Kirjapaja, Helsinki, 1973. ISBN 951-621-070-8.
  • 6. Invisible Effects of A-Bomb. Chugoku-Shimbun. Arkistoitu 28.6.2012. (englanniksi) (hiroshimalaisen lehden sivu)
  • Gordon Thomas ja Max Morgan Witts: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. WSOY, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hautamäki, S., 1988: s. 11.
  2. ↑ Silvennoinen, M., 1973: s. 13.
  3. ↑ https://archive.org/details/hiroshimadiaryjo0000mich (arkistoitu) Viitattu 12.3.2026.
  4. ↑ Hautamäki, S., 1988: s. 11, 14 & 18.
  5. ↑ https://peacecraneproject.org/sadakosasaki-homepage/ Viitattu 14.3.2026.
  6. ↑ Hautamäki, S., 1988: s. 11.
  7. ↑ Hiroshima mayor hopes next U.S. president will back ban on nuclear weapons Japan Today. 6.8.2008. Viitattu 8.8.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Reuters: Hiroshima Study Finds No Genetic Damage New York Times. 1.8.1990. (englanniksi)
  9. ↑ The Children of Atomic Bomb Survivors: A Genetic Study. 1992. No differences were found (in frequencies of birth defects, stillbirths, etc), thus allaying the immediate public concern that atomic radiation might spawn an epidemic of malformed children. (englanniksi)
  10. ↑ World Health Organization report. page 23 & 24 internal. (englanniksi)
  11. ↑ J. F. Winther & J. D. Boice & B. L. Thomsen & W. J. Schull & M. Stovall & J. H. Olsen: Sex ratio among offspring of childhood cancer survivors treated with radiotherapy. British Journal of Cancer, 1.1.2003, 88. vsk, nro 3, s. 382–387. PubMed:12569380 PubMed Central:2747537 doi:10.1038/sj.bjc.6600748 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ Birth defects among the children of atomic-bomb survivors (1948-1954). Radiation Effects Research Foundation. Arkistoitu 2.3.2015. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Nuclear Crisis: Hiroshima and Nagasaki cast long shadows over radiation science. EENews. E&E Publishing, LLC. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Silvennoinen, M., 1973: s. 15
  15. ↑ Thomas & Witts, 1981: s. 78–79

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hibakusha&oldid=23895006”