Lehtokurppa
| Lehtokurppa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Lehtokurpat Scolopax |
| Laji: | rusticola |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scolopax rusticola |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Lehtokurppa (Scolopax rusticola) on suurehko kahlaajien alalahkoon kuuluva rantalintu. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758[3].
Lehtokurppa lentää vain kahdeksan kilometrin tuntinopeudella, joten se on maailman hitaimmin lentävä lintu.[4][5] Suomessa vanha kansa on kutsunut lintua nimillä kangaskuikka, kaseslintu, suokurma, suokurppa, suokurvilo, kyntölintu, pitkänjokka ja lehtikurppa.[6]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurppa on muita kurppia suurikokoisempi, isopäisempi ja lyhytkaulaisempi.[7] Sen pituus on 33–38 senttimetriä ja paino 225–370 grammaa. Pituuteen sisältyy 6–7 senttimetriä pitkä nokka. Siipien kärkiväli on 55–65 senttimetriä. Väritykseltään lehtokurppa on ruskean eri sävyjen, mustan ja valkoisen kirjava.[8] Lennossa erottuu kirkkaan punaruskea yläperä ja vaalea pyrstön kärki. Säikäytettynä lehtokurppa räpsähtää yleensä lentoon vasta aivan kulkijan jaloista. Muoto on tukeva ja kyyhkymäinen, nokka pitkä ja suora. Silmät ovat suhteettoman suuret ja sijaitsevat suunnilleen keskellä päätä, joten lintu näkee 360 astetta kääntämättä päätään. Huhtikuusta heinäkuuhun koiras lentää iltaisin soidinlentoa puunlatvojen tasalla ja ääntelee kurnutusta muistuttavalla äänellä.[9] Lintu on aktiivinen pääasiassa öisin.[10] Vaaran uhatessa poikuetta emo taapertaa varvikossa esittäen vaivaista tai lentää surkean oloisesti kulkijasta poispäin, jolloin näyttää siltä kuin se roikottaisi poikasta jaloissaan.lähde?
Vanhin suomalainen rengastettu lehtokurppa on ollut 11 vuoden 20 päivän ikäinen. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 15 vuoden 5 kuukauden ikäinen yksilö.lähde?
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurppaa tavataan kaikkialla leudossa ja subarktisessa Euraasiassa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 4 890 000 – 6 750 000 paria, joista 78 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisella alueella ja 10 prosenttia Ruotsissa.[11] Maailman kannasta noin 40 prosenttia sijoittuu Eurooppaan.[12]
Suomessa lehtokurppa pesii Lapin maakunnan rajoille saakka. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuosina 2019–2024 keskimäärin 160 000 paria.[13]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 150 000 | 220 000 | |
| 2013–2018 | 138 399 | 177 982 | 260 623 |
| 2019–2024 | 140 000 | 160 000 | 200 000 |
Pohjoisimmat populaatiot talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Etelä-Aasiassa. Suomalaiset lehtokurpat talvehtivat etupäässä Ranskassa ja Britteinsaarilla.lähde?
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurppa pesii hyväkasvuisissa, aluskasvillisuudeltaan rehevissä lehti- ja sekametsissä sekä vehmaissa kuusivaltaisissa metsissä.[7] Suomessa se viihtyy erityisesti tuorepohjaisilla kankailla ja korvissa sekä lehdoissa ja rantametsissä. Muuttoaikoina sitä tavataan myös niityillä, ojissa ja ulkomeren saarilla.[9]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurpalle tyypillistä on kevätöinen soidinlento, jossa lehtokurppa yksin tai yhdessä kumppaninsa kanssa lähde? kiertää noin 0,5–1 kilometrin mittaista, ellipsin muotoista lentorataa. Soidinääni on kurnuttava tai piiskuttava psst-orrt-orrt-orrt-psst.[6][7] Kurpan lento alkaa illan hämärtyessä ja tarkkailija voi havainnoida lehtokurpan ohittavan tarkkailupaikan tasaisin väliajoin.lähde? Yksi soidinlento kestää kymmenisen minuuttia ja koiras lentää useita lentoja auringon laskettua tai aamuhämärissä.[6]
Naaras on sukukypsä 1-vuotiaana, koiras 2-vuotiaana. Pesä on maassa kasvillisuuden tai nuoren kuusen oksien suojassa. Linnulla on 2 pesyettä vuodessa.[16] Naaras munii huhti-toukokuussa kolmesta neljään munaa, joita se hautoo noin 20–24 vuorokautta. Väriltään ruskeat poikaset poistuvat pesästä varhain. Ne oppivat lentämään noin viiden viikon ikäisinä.[8][9]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurppa syö matoja, toukkia, etanoita ja muita kostean maan pikkueläimiä, siemeniä ja marjoja.[9]
Metsästys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokurppa on Suomessa riistalaji, jota ammutaan noin 5 000 vuosittain; metsästysaika on 20.8. – 31.12. Keski-Euroopassa laji on hyvin suosittu.[6][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lennart Saari. Lehtokurppa. Metsästäjäin keskusjärjestö 2000.
- von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.
- Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti: Muuttuva pesimälinnusto. Helsinki: Otava 1998 ISBN 951-1-12663-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Scolopax rusticola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Lehtokurppa – Scolopax rusticola Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Lehtokurppa – Scolopax rusticola: Taksonomia laji.fi. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Nielsen, Lotte Juul (toim): Elämän kehitys, s. 71. Bonnier Publications International AS, 2008. ISBN 978-82-535-3048-2
- ↑ Slowest flying bird guinnessworldrecords.com. Viitattu 7.2.2026.
- 1 2 3 4 Lehtokurpan soidinlennot alkavat suomenluonto.fi. Viitattu 5.4.2021.
- 1 2 3 Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lehtokurppa yle.fi. Viitattu 5.4.2021.
- 1 2 LuontoPortti: Lehtokurppa (Scolopax rusticola) luontoportti.com. Viitattu 5.4.2021.
- 1 2 3 4 5 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) riistakolmiot.fi. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ [http://www.finnhunting.fi/metsastysmatkat/lintujen-metsastys/lehtokurpan-metsastys Finnhunting.fi: Lehtokurppa – Scolopax rusticola] finnhunting.fi. Arkistoitu 13.4.2020. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Eurasian Woodcock Scolopax rusticola (pdf) (Population. Population in detail. Supplementary information.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Eurasian Woodcock Scolopax rusticola (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the total population size is estimated at 9,790,000-13,500,000 mature individuals, with 4,890,000-6,750,000 breeding roding males (BirdLife International 2021), and comprises under half (c. 40 %) of the species' global range. The global population size is estimated at 16,524,997-23,999,997 individuals (Wetlands International 2023), which equates to 11,000,000-16,000,000 mature individuals. The global population size has therefore been estimated at 11,000,000-16,000,000 mature individuals.” Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Lindén, A., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 20.11.2025.
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Scolopax rusticola) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Scolopax rusticola) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 20.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Laine, Lasse: Suomen Luonto-opas, s. 193. WSOY, 2000.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvinen, Olli: Lehtokurpan öinen soidin. – Lintumies 1.1978 s. 22–23. LYL.
- Lehtokurppa Lintukuva-verkkopalvelu.
- ITIS: Scolopax rusticola (englanniksi)
