Siirry sisältöön

Operaatio Litani

Wikipediasta
Etelä-Libanonin konflikti 1978
Osa Arabien–Israelin konflikti
Israelin sotilaiden tapaaminen Saad Haddadin kanssa operaation aikana
Israelin sotilaiden tapaaminen Saad Haddadin kanssa operaation aikana
Päivämäärä 14. maaliskuuta – 21. maaliskuuta 1978
Paikka Etelä-Libanon
Casus belli PLO:n sissi-iskut Israeliin
Lopputulos Israelin sotilaallinen voitto
Vaikutukset PLO:n vetäytyminen Etelä-Libanonista ja UNIFIL-joukkojen puskurivyöhykkeen perustaminen.
Osapuolet
 Israel
Etelä-Libanonin armeija
PLO
Komentajat
Mordechai Gur, Saad Haddad, Antoine LaHad Jasser Arafat
Vahvuudet
25 000 10 000
Tappiot
18 kuollutta, 113 haavoittunutta 300 taistelijaa kuollut

Etelä-Libanonin konflikti 1978 (koodinimeltään Operaatio Litani) oli Israelin suorittama hyökkäys PLO:a vastaan Etelä-Libanonissa. Hyökkäys tehtiin vastauksena PLO:n 1978 suorittamaan bussikaappaukseen ja joukkomurhaan. PLO:n Fatah-siipi surmasi Haifan lähellä bussikaappauksen yhteydessä 38 siviiliä, joista 13 oli lapsia, ja haavoitti 71:tä. Operaatio Litanin tarkoituksena oli vallata Etelä-Libanon sinne 1970 Jordaniasta paenneelta PLO:lta, joka oli järjestänyt hyökkäyksiä Pohjois-Israelin kaupunkeihin. Nimensä operaatio sai Litani-joelta.

Ennen Litani-operaatiota tapahtunutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1974 15. toukokuuta DPLF tunkeutui israelilaiseen Maalotin kaupunkiin tappaen viisi aikuista ja ottaen yksitoista lasta paikallisesta kaupungista panttivangeikseen. Hyökkääjät ampuivat 21 lasta ennen kuin Israelin puolustusvoimat tappoi heidät.
  • 1975 5. maaliskuuta kahdeksan PLO:n aseistettua miestä meni kumiveneellä Tel-Aviviin Välimeren rannikkoa pitkin ja otti hotelli Savoyssa panttivangeikseen kymmeniä. Israelin puolustusvoimien sotilaiden järjestämässä pelastusoperaatiossa kuoli kahdeksan panttivankia ja haavoittui yksitoista. Seitsemän PLO:n asemiehistä kuoli.
  • 1978 11. maaliskuuta kahdeksan 18-vuotiaan Dalal Mughrabin johtamaa Fatahin militanttia tuli Libanonista ja tappoi yhdysvaltalaisen turistin rannalla, minkä jälkeen he kaappasivat matkustajia täynnä olevan linja-auton Haifan lähellä olevalta rantatieltä vaatien kuljettajaa viemään heidät Tel Aviviin. Pitkän takaa-ajon ja ammunnan jälkeen kuusi militanteista oli kuollut samoin kuin linja-auton matkustajista 35. Haavoittuneita oli 71. Kolme päivää myöhemmin Israel hyökkäsi Etelä-Libanoniin.

Seitsemän päivää kestäneen operaation aikana Israel miehitti Litanijoen eteläpuolisen alueen. Julkilausuttu tavoite oli estää palestiinalaisia ääriryhmiä suorittamasta terrori-iskuja alueelta.

Operaation lopputulos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konflikti johti 1 100–2 000 libanonilaisen ja palestiinalaisen sekä 20 israelilaisen kuolemaan, 100 000–250 000 ihmisen siirtymiseen Libanonin sisällä, sekä PLO:n joukkojen vetäytymiseen pohjoiseen Litani-joelta.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselma 425:n, joka vaati Israelia vetämään joukkonsa Libanonista. UNIFIL-rauhanturvaoperaatio perustettiin valvomaan tulitaukoa. Israel vetäytyi alueelta miltei kokonaan.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.