Rastatukka
Rastatukka (lyh. sanasta rastafari[1]) on hiustyyli, johon on tehty tai annettu muodostua lukuisia pitkähköjä lettimäisiä takkuja.[2]
Rastakampauksia ovat tehneet esimerkiksi muinaiset egyptiläiset, germaaniheimot, viikingit, Tyynenmeren saarelaiset, varhaiskristityt ja Australian aboriginaalit sekä Afrikan somalit, gallat, maasait, ašantit ja fulanit.[3] Nykyaikana 1900-luvun lopulta alkaen rastatukka on yleistynyt myös länsimaissa Jamaikan rastafarikulttuurin vaikutuksesta.[4] Jamaikan rastafarimiehille vapaasti kasvava takkuinen, leikkaamaton tukka ja parta ovat Vanhaan testamenttiin perustuva merkki liitosta Jumalan kanssa.[5] Rastaletit liittyvät rastamiehillä myös heidän afrikkalaiseen identiteettiinsä. Afrohiuksiin rastaletit muodostuvat luonnollisesti, ilman käsittelyä. Länsimaissa rastatukka on monille vain kampaus, eikä siihen liitetä uskonnollisia tai kulttuurisia merkityksiä.[3]
Rastatukkaa tehtäessä hiukset takutetaan kammalla, hierotaan käsien välissä pötköiksi ja tiivistetään pistelemällä huovutusneulalla. Sen jälkeen lettejä tiivistetään edelleen vesipesujen ja huovutusneulan avulla. Rastatukka on melko työläs kampaus ylläpitää.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ rasta Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ rastatukka. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- 1 2 Emanuella Grinberg: Dear white people with dreadlocks: Some things to consider CNN. 1.4.2016. Viitattu 14.7.2021.
- 1 2 Veera Adolfsen: Rastat teettävät tavallisia kutreja enemmän töitä Kaleva. 20.12.2009. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Maria Aarnio: Kymmenen myyttiä rastoista MTV uutiset. 11.3.2010. Viitattu 14.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rastatukka Wikimedia Commonsissa
