Viljelykasvi
Viljelykasvi on kasvi, jota ihminen viljelee omaa tarkoitustaan varten. Erilaisia hyötykasveja ryhmittäin ovat ravintokasvit, raaka-ainekasvit ja koristekasvit.[2]
Viljakasvit, kasvikset ja raaka-ainekasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa tärkeitä viljelykasveja ovat ruis, ohra, timotei, kaura, vehnä, puna-apila, peruna, sokerijuurikas ja rypsi. Satoja vuosia viljeltyjä lajeja ovat myös nauris, lanttu, kaali ja herne. Perinteisesti on viljelty myös humalaa ja kuitukasveja, joihin kuuluvat hamppu ja pellava.[3] Muualla maailmassa viljeltyjä viljelykasveja ovat maissi, riisi, hirssi ja durra. Maailman viljasadosta noin puolet tuotetaan kolmessa maassa, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina ja Intia.[4] Euroopassa viljaa tuotetaan eniten Ranskassa.[5]
Marjat ja hedelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjakasvien viljelyyn parhaita alueita ovat pohjoiset alueet, missä kesän valoisat yöt tekevät marjoista aromikkaita. Pohjoisilla leveysasteilla marjat kypsyvät tarpeeksi hitaasti eikä siellä menesty kaikki etelämpänä yleiset tuholaishyönteiset. Vanhimpia puutarhamarjoja ovat herukat, karviainen ja kirsikka. Myöhemmin ovat yleistyneet vadelma ja mansikka. Marjojen ja hedelmien viljely yleistyi 1800-luvun jälkipuolella.[6] Kasviksiin kuuluvia ryhmiä ovat muun muassa lehtivihannekset, hedeomävihannekset, sipulit ja juurekset.[7] Hedelmiä eniten maailmassa tuottavia maita ovat Kiina, Intia ja Brasilia.[8]
Nurmikko ja koristekasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisimpiä nurmisiemenseoksien kasvilajeja ovat niittynurmikka, punanata ja nurmirölli. Koristepensaita myydään sekä paljasjuuritaimina että astiataimina ja niitä voidaan lisätä jakamalla, pistokkaista ja taivukkaista. Yleisiä koristepensaita ovat kanukat, kuusamat, pensasangervot ja ruusut. Koristekasveihin kuuluvat myös koristepuut, köynnökset, perennat ja kesäkukat. Perennoja ovat muun muassa asterit, kuunliljat, kurjenmiekat ja päivänhatut.[9] Koristekasveihin kuuluvat myös huonekasvit ja leikkokukat. Huonekasvit ovat osa sisustusta. Huonekasveja ovat viherkasvit, amppelikukat, ruukkukukat, sipulikukat ja mehikasvit. Jotkut huonekasvit ovat sesongissa tiettyyn aikaan, kuten äitienpäiväruusut ja jouukukat. Yleisimpiä leikkokukkia ovat ruusut, tulppaanit, neilikat ja krysanteemit.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ruis rikkakasvista viljelykasviksi Luonnonvarakeskus – LUKE. Arkistoitu 21.6.2021. Viitattu 31.8.2019.
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 770. Helsinki: Otava, 2006, 3. painos. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Viljelykasvit Peda.net, Hyypänjokilaakso. Viitattu 24.9.2026.
- ↑ Marianne Rautelin: Kiina, USA ja Intia tuottavat lähes puolet maailman viljasadosta 23.9.2022. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2026.
- ↑ Tietoa leivästä Leipätiedotus. Viitattu 24.9.2026.
- ↑ Leif Blomqvist: Puutarhamarjamme, Lajit, kasvatus ja käyttö, s. 9-12. Suomentanut Hellevi Kytölä. Minerva, 2022. ISBN 978-952-375-423-2
- ↑ Kasvisten määrittely Kotimaiset kasvikset. Viitattu 24.9.2026.
- ↑ Fruit production 2024 Statbase. Viitattu 26.9.2026.
- ↑ Marja Ylitalo: Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 256, 290, 295-299, 353-365. (5. painos) WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6
- ↑ Aretta Tiilimäki: Huonepuutarha, s. 10, 48-49, 103, 158, 168, 174-175. Weilin+Göös, 1989. ISBN 951-35-3983-0
