Ziusudra
Ziusudra (myös Ziudsura[1], suom. pitkien päivien elämä[2]) on Mesopotamian mytologian hahmo.[3] Hänet kuvataan Sumerin viisaaksi kuninkaaksi ja sankariksi, joka pelasti ihmiskunnan vedenpaisumukselta. Urotekonsa ansiosta Ziusudra palkittiin kuolemattomuudella ja jumalat asettivat hänet asumaan Dilmunissa.
Kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningasluettelo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sumerin kuningasluettelon WB 62 -resensio mainitsee Ziusudran viimeisenä vedenpaisumusta edeltäneenä kuninkaana.[4] Hän oli Ubartutun poika ja hallitsi Šuruppagia 36 000 vuotta.[5] Tekstin (ziusudra dumu sukurlam) voi tulkita myös niin, että Ziusudra oli Sukurlamin (Šuruppagin) poika, joka puolestaan oli Ubartutun poika. Sumerinkielisessä kirjallisuudessa esiintyy kumpaakin tulkintaa.[4]
Ziusudra puuttuu tunnetummasta WB 444 -resensiosta (Weldin-Blundellin prisma). Poisto saattaa olla tarkoituksellinen, sillä kuningasluettelo korostaa dynastioiden vaihtumista ja kuninkuuden asettamista aina yhteen kaupunkiin kerrallaan. Kuninkuus tuhoutui luettelon mukaan tulvassa ja piti sen jälkeen perustaa uudelleen. Tarun mukaan Ziusudra selviytyi tulvasta ja sai palkinnoksi ikuisen elämän, mikä olisi rikkonut kuningasluettelon rakenteen.[5]
Tulvakertomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sumerilaisen tulvakertomuksen mukaan Ziusudra oli kuningas ja gudug-pappi. Ylijumalat An ja Enlil päättivät lähettää ihmiskunnan tuhoksi suuren tulvan, mutta Enki varoitti Ziusudraa. Tämä rakensi suuren laivan ja kokosi sinne ihmisiä ja eläimiä, jotka näin pelastuivat tuholta. Myrsky raivosi seitsemän päivän ja seitsemän yön ajan, kunnes auringonjumala Utu jälleen näyttäytyi. Ziusudra teki laivaan aukon, kumarsi Utun edessä ja uhrasi tälle härkiä ja lampaita. Eläinten poistuessa laivasta Ziusudra kumarsi Ania ja Enliliä, jotka palkitsivat hänen tekonsa kuolemattomuudella. Ziusudra asetettiin elämään kaukaiseen Dilmunin maahan, ”josta aurinko nousee”.[1]
Assyrialaisessa epiikassa Ziusudraa vastaavan hahmon nimi on Atrahasis (’ylen viisas’), babylonialaisessa epiikassa Utnapištim (’hän löysi elämän’) ja Raamatun tulvakertomuksessa Nooa (’rauha’, ’lepo’).[2] Berossos mainitsee Ziusudran kreikkalaistetulla nimellä Xisuthros (Ξίσουθρος).[6]
Muut kertomukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viisauskirjallisuutta edustava Šuruppagin neuvot on kehystarinan mukaan kokoelma ohjeita, jotka Ubaratutun poika Šuruppag vanhoilla päivillään antoi pojalleen Ziusudralle.[7]
Kertomaruno Gilgamešin kuolema mainitsee nimihahmon saavutusten joukossa Ziusudran asuinpaikan löytämisen. Enki toteaa, että Ziusudra ainoana ihmisenä on saanut palkkiokseen kuolemattomuuden. Muut jumalat ovat kuitenkin pakottaneet Enkin vannomaan, ettei vastaavaa kunniaa enää koskaan suoda ihmisille. Enki pohtii, voitaisiinko Gilgamešin kohdalla tehdä poikkeus, koska tämän äiti oli jumalatar. Toinen jumala vastaa, että Gilgameš saa jatkaa olemassaoloaan aaveena. Hänestä tehdään vainajalan hallitsija ja aaveista mahtavin.[8]
Hyvin katkelmallisena säilynyt sumerinkielinen runo kertoo varhaisista hallitsijoista. Siinä mainitaan tuntemattomaksi jäävä hahmo, joka Ziusudran tapaan ”koetti löytää elämän”.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jacobsen, Thorkild: The Sumerian King List. Assyriological Studies no. 11. Chicago, Illinois: The University of Chicago Press, 1939. Internet ARchvie Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 The Flood story Electronic Text Corpus of Sumerian Literature. Oxford: Faculty of Oriental Studies, University of Oxford. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- 1 2 Mark, Joshua J.: Eridu Genesis World History Encyclopedia. 7.5.2020. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Ziusudra Encyclopædia Britannica. 7.11.2019. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- 1 2 Jacobsen 1939, s. 76–77.
- 1 2 Graham, Lloyd D.: Mythogeography and hydromythology in the initial sections of Sumerian and Egyptian king-lists (PDF) d1wqtxts1xzle7.cloudfront.net. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Frye, Richard N. & Edzard, Dietz O.: history of Mesopotamia Encyclopædia Britannica. 18.12.2024. Viitattu 7.1.2025. (englanniksi)
- ↑ The instructions of Šuruppag Electronic Text Corpus of Sumerian Literature. Oxford: Faculty of Oriental Studies, University of Oxford. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ The death of Gilgameš Electronic Text Corpus of Sumerian Literature. Oxford: Faculty of Oriental Studies, University of Oxford. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ The poem of early rulers Electronic Text Corpus of Sumerian Literature. Oxford: Faculty of Oriental Studies, University of Oxford. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
