Siirry sisältöön

Kaali

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo kasvilajista. Kaalin muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kaali
Suippokaali
Suippokaali
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Kaksiosainen nimi

Brassica oleracea
L.[2]

Katso myös

  Kaali Wikispeciesissä
  Kaali Commonsissa

Kaali eli vihanneskaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.[3] Kerä- eli valkokaali on Suomen suosituin vihanneskaali[4].

Kaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.lähde?

Kaalin terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On olemassa viitteitä siitä, että kaalien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat suojata elimistöä syövältä ja säteilyn aiheuttamilta vaurioilta tehostamalla DNA-vaurioiden korjausta[5].

Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin[6]:

  • Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
  • Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
  • Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
  • Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
  • Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
  • Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
  • Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
  • Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
  • Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut ovat pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
  • Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
  • Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.

Kaalista valmistettuja ruokalajeja ovat muun muassa hapankaali, kaalikääryle, kaalilaatikko, kaalipata, kaalipaistos ja kaalikeitto.

  1. ↑ Brassica oleracea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ ITIS itis.gov.
  3. ↑ Kale Floridata.
  4. ↑ Valkokaali kasvikset.fi. Viitattu 3.5.2023.
  5. ↑ Kaalin ainesosa suojaa säteilyltä (tiede.fi) tiede.fi. 14.10.2013.
  6. ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.