hulluttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hulluttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhulːut̪ˌt̪elu/
- tavutus: hul‧lut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hulluttelu | hulluttelut |
| genetiivi | hulluttelun | hulluttelujen hullutteluiden hullutteluitten |
| partitiivi | hulluttelua | hullutteluita hullutteluja |
| akkusatiivi | hulluttelu; hulluttelun |
hulluttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hulluttelussa | hullutteluissa |
| elatiivi | hulluttelusta | hullutteluista |
| illatiivi | hullutteluun | hullutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hulluttelulla | hullutteluilla |
| ablatiivi | hulluttelulta | hullutteluilta |
| allatiivi | hulluttelulle | hullutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hullutteluna | hullutteluina |
| translatiivi | hullutteluksi | hullutteluiksi |
| abessiivi | hulluttelutta | hullutteluitta |
| instruktiivi | – | hullutteluin |
| komitatiivi | – | hullutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hulluttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hullutella ((vahva) vokaalivartalo hulluttele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. hullutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hulluttelu Kielitoimiston sanakirjassa
