hyvästit
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hyvästit (5)
- jäähyväiset
- Hän ei jättänyt edes hyvästejä.
- On hyvästien aika.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | hyvästit |
| genetiivi | – | hyvästien (hyvästein) |
| partitiivi | – | hyvästejä |
| akkusatiivi | –; – |
hyvästit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | hyvästeissä |
| elatiivi | – | hyvästeistä |
| illatiivi | – | hyvästeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | hyvästeillä |
| ablatiivi | – | hyvästeiltä |
| allatiivi | – | hyvästeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | hyvästeinä |
| translatiivi | – | hyvästeiksi |
| abessiivi | – | hyvästeittä |
| instruktiivi | – | hyvästein |
| komitatiivi | – | hyvästeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyvästi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Idiomit
[muokkaa]- jättää hyvästit
