leuanveto
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- voimailuliike jossa käsiä koukistamalla nostetaan leuka tangon tai muun tuen yläpuolelle riipunnasta suorilla käsillä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈleu̯ɑnˌʋet̪o/
- tavutus: leu‧an‧ve‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leuanveto | leuanvedot |
| genetiivi | leuanvedon | leuanvetojen |
| partitiivi | leuanvetoa | leuanvetoja |
| akkusatiivi | leuanveto; leuanvedon |
leuanvedot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leuanvedossa | leuanvedoissa |
| elatiivi | leuanvedosta | leuanvedoista |
| illatiivi | leuanvetoon | leuanvetoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leuanvedolla | leuanvedoilla |
| ablatiivi | leuanvedolta | leuanvedoilta |
| allatiivi | leuanvedolle | leuanvedoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leuanvetona | leuanvetoina |
| translatiivi | leuanvedoksi | leuanvedoiksi |
| abessiivi | leuanvedotta | leuanvedoitta |
| instruktiivi | – | leuanvedoin |
| komitatiivi | – | leuanvetoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | leuanvedo- | |
| vahva vartalo | leuanveto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- leuanveto Kielitoimiston sanakirjassa
