lipsahdus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lipsahdus (39)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlipsɑhdus/
- tavutus: lip‧sah‧dus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lipsahdus | lipsahdukset |
| genetiivi | lipsahduksen | lipsahdusten lipsahduksien |
| partitiivi | lipsahdusta | lipsahduksia |
| akkusatiivi | lipsahdus; lipsahduksen |
lipsahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lipsahduksessa | lipsahduksissa |
| elatiivi | lipsahduksesta | lipsahduksista |
| illatiivi | lipsahdukseen | lipsahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lipsahduksella | lipsahduksilla |
| ablatiivi | lipsahdukselta | lipsahduksilta |
| allatiivi | lipsahdukselle | lipsahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lipsahduksena | lipsahduksina |
| translatiivi | lipsahdukseksi | lipsahduksiksi |
| abessiivi | lipsahduksetta | lipsahduksitta |
| instruktiivi | – | lipsahduksin |
| komitatiivi | – | lipsahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lipsahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lipsahdus- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- lipsahdus Kielitoimiston sanakirjassa
