norkko
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈno̞rkːo̞]
Tavutus
[muokkaa]- tavutus: nork‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | norkko | norkot |
| genetiivi | norkon | norkkojen |
| partitiivi | norkkoa | norkkoja |
| akkusatiivi | norkko; norkon |
norkot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | norkossa | norkoissa |
| elatiivi | norkosta | norkoista |
| illatiivi | norkkoon | norkkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | norkolla | norkoilla |
| ablatiivi | norkolta | norkoilta |
| allatiivi | norkolle | norkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | norkkona | norkkoina |
| translatiivi | norkoksi | norkoiksi |
| abessiivi | norkotta | norkoitta |
| instruktiivi | – | norkoin |
| komitatiivi | – | norkkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | norko- | |
| vahva vartalo | norkko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. puun riippuva kukinto
|
