oja
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]oja (10)
- maahan kaivettu ura pintavesien pois johtamista tai maanalaisen johdon sijoittamista varten
- (murteellinen) puro
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈojɑ/
- tavutus: o‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oja | ojat |
| genetiivi | ojan | ojien (ojain) |
| partitiivi | ojaa | ojia |
| akkusatiivi | oja; ojan |
ojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ojassa | ojissa |
| elatiivi | ojasta | ojista |
| illatiivi | ojaan | ojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ojalla | ojilla |
| ablatiivi | ojalta | ojilta |
| allatiivi | ojalle | ojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ojana | ojina |
| translatiivi | ojaksi | ojiksi |
| abessiivi | ojatta | ojitta |
| instruktiivi | – | ojin |
| komitatiivi | – | ojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- Sanan alkuperä on epäselvä. Sen on arveltu olevan jäänne jostakin varhaisemmasta nykyisen Suomen alueella puhutusta kielestä .[1] tarkenna
Käännökset
[muokkaa]1. maahan kaivettu ura pintavesien pois johtamista tai maanalaisen johdon sijoittamista varten
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]avo-oja, kaapelioja, katuoja, kuivatusoja, laskuoja, ojaanajo, oja-aura, ojajyrsin, ojakellukka, ojakärsämö, ojalapio, ojaleinikki, ojanpenkka, ojanpiennar, ojanvarsi, ojapiilu, ojasorsimo, ojavalo, ojavesitähti, salaoja
Idiomit
[muokkaa]- ojasta allikkoon pahasta tilanteesta pahempaan
- oma lehmä ojassa osallisen oma etu jossain asiassa
Aiheesta muualla
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oja
Liittyvät sanat
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oja
Taivutus
[muokkaa] Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | oja | ojad |
| genetiivi | oja | ojade |
| partitiivi | oja | ojasid |
| illatiivi | ojja ojasse | ojadesse |
| inessiivi | ojas | ojades |
| elatiivi | ojast | ojadest |
| allatiivi | ojale | ojadele |
| adessiivi | ojal | ojadel |
| ablatiivi | ojalt | ojadelt |
| translatiivi | ojaks | ojadeks |
| terminatiivi | ojani | ojadeni |
| essiivi | ojana | ojadena |
| abessiivi | ojata | ojadeta |
| komitatiivi | ojaga | ojadega |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 21. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.
- ↑ Eesti Keele Instituut: Eesti etümoloogiasõnaraamat 2012. Tallinna: Eesti Keele Sihtasutus.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen murteelliset ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen lainat paleoeurooppalaisista kielistä
- Tarkennuspyynnölliset sivut (suomi)
- Tarkennuspyynnölliset sivut/etymologia
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
