päätyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]päätyminen (38)
- teonnimi verbistä päätyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päätyminen | päätymiset |
| genetiivi | päätymisen | päätymisten päätymisien |
| partitiivi | päätymistä | päätymisiä |
| akkusatiivi | päätyminen; päätymisen |
päätymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päätymisessä | päätymisissä |
| elatiivi | päätymisestä | päätymisistä |
| illatiivi | päätymiseen | päätymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päätymisellä | päätymisillä |
| ablatiivi | päätymiseltä | päätymisiltä |
| allatiivi | päätymiselle | päätymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päätymisenä (päätymisnä) |
päätymisinä |
| translatiivi | päätymiseksi | päätymisiksi |
| abessiivi | päätymisettä | päätymisittä |
| instruktiivi | – | päätymisin |
| komitatiivi | – | päätymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | päätymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
päätymis- | |
