seisahdus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seisahdus (39)
- sama kuin seisaus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsei̯sɑhdus/
- tavutus: sei‧sah‧dus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisahdus | seisahdukset |
| genetiivi | seisahduksen | seisahdusten seisahduksien |
| partitiivi | seisahdusta | seisahduksia |
| akkusatiivi | seisahdus; seisahduksen |
seisahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisahduksessa | seisahduksissa |
| elatiivi | seisahduksesta | seisahduksista |
| illatiivi | seisahdukseen | seisahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisahduksella | seisahduksilla |
| ablatiivi | seisahdukselta | seisahduksilta |
| allatiivi | seisahdukselle | seisahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisahduksena | seisahduksina |
| translatiivi | seisahdukseksi | seisahduksiksi |
| abessiivi | seisahduksetta | seisahduksitta |
| instruktiivi | – | seisahduksin |
| komitatiivi | – | seisahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisahdus- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi seisahtua (heikko vokaalivartalo seisahdu-) + johdin -s
Aiheesta muualla
[muokkaa]- seisahdus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 806 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
