Moni on seurannut Ukrainassa riehuvaa sotaa lähes reaaliaikaisesti internetistä. Paikan päältä tulee jatkuvalla syötöllä uutisia, kuvia, videota ja sosiaalisen median päivityksiä. Ei edes tarvitse olla sotilastiedustelun ammattilainen seuratakseen esimerkiksi Venäjän armeijan liikkeitä satelliittikuvista. Sitä voivat nykyään tehdä myös tavalliset kansalaiset, jos vain teknistä taitoa löytyy.
Loputtoman kuvatulvan keskellä unohtuu helposti, että misinformaatiolla on aina runsaasti elintilaa kriisitilanteissa. Sotaa käydään myös propagandan ja informaatiovaikuttamisen keinoin.
Kenties tyypillisin tapa välittää harhaanjohtavaa tietoa verkossa on jakaa todellisesta kontekstistaan irrotettuja dramaattisia kuvia ja videoita. Tätä on tapahtunut runsaasti myös sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Venäjän propaganda Venäjällä
Kremlin infosoturit ovat viime aikoina keskittyneet suuntaamaan propagandaa erityisesti oman maansa kansalaisille. Venäjällä varsin suuri osa kansasta saa uutisensa pääosin televisiosta, ja sieltä tulee vastedes pelkästään valtionjohtoa miellyttävää ohjelmaa.
Venäjän parlamentin liittoneuvosto hyväksyi maaliskuun alussa uuden lain, joka kieltää “valeuutiset” Venäjän armeijasta. Lain rikkomisesta voi seurata sakkoja tai maksimissaan 15 vuotta vankeutta. Sanaa sota ei saa uutisissa mainita, pitää puhua “erityisoperaatiosta”.
Tästä syystä riippumaton Dožd-televisiokanava joutui lopettamaan toimintansa, samoin Eho Moskvyi -radiokanava. Venäjä on estänyt pääsyn useille uutissivustoille ja esimerkiksi Facebookiin ja Twitteriin, mutta venäläiset voivat päästä sivustoille edelleen VPN-yhteyttä käyttämällä.
Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Dmitri Muratovin vetämä sanomalehti Novaja Gazeta joutui keskeyttämään toimintansa saatuaan kaksi varoitusta Venäjän sensuuriviranomaisilta. Sen maaliskuisen numeron kannessa on ydinräjähdykseen viittaava sienipilvi, jonka edustalla ballerinat tanssivat Joutsenlampea. Baletilla on voimakas symbolinen merkitys: kun neuvostojohtajat kuolivat, Joutsenlampea esitettiin usein televisiossa.
Myös Dožd lähetti viimeisen uutislähetyksensä jälkeen Joutsenlampea.
Kremlin propagandaviestien ydin on vaihtunut sodan aikana jo useasti. Ensin puhuttiin Ukrainan vapauttamisesta “fasistien” ja “natsien” vallasta, pian väitettiin ukrainalaissotilaiden tuhoavan itse maansa kaupunkeja.
Sitten kärjeksi otettiin väite Yhdysvaltain rahoittamista laboratorioista, joissa Ukraina valmistaa vaarallisia bioaseita. Näitä Venäjä olisi sitten lähtenyt tuhoamaan. Tämäntyyppisillä väitteillä on jo vuosikymmenten pituinen historia. Ukrainaan liittyen Venäjä on kierrättänyt niitä vuosien ajan.
Venäjän propaganda ulkomailla
Suomessa ja lukuisissa muissa maissa on paljon merkkejä siitä, että monet rokotusvastaiset ja koronarajoituksia vastustaneet ryhmittymät ovat alkaneet jakaa Putinin hyökkäykselle myönteistä materiaalia. Samoin esimerkiksi suomalaisen Convoy-mielenosoitusryhmän Telegram-keskustelut ovat tulvineet Putinin toimintaa ymmärtäviä viestejä.
QAnon-salaliittoteorian seuraajien piireissä löytyy niin ikään tukea Putinille.
Vanhan koulukunnan valeuutisia, eli perinteisen uutisen ulkomuotoa matkivia tahallisen harhaanjohtavia tekstejä, näkee enää harvoin. Niillä ei ole enää suurta vaikutusta, koska ihmiset ovat jo oppineet varomaan niitä.
Misinformaatio on nyt paljon monimuotoisempaa. Myös sinänsä totuudenmukaisella materiaalilla voi yrittää kääntää ihmisten päitä sodan puolelle, tai ainakin kirjaimellisesti katsomaan hetkeksi muualle.
Venäläinen mutta Berliinissä toimiva mediatoimisto Redfish on esimerkiksi kosiskellut vasemmistohenkistä yleisöä tarkoituksenaan ohjata huomiota pois Venäjän aloittamasta sodasta.
Redfish julkaisi monilla sosiaalisen median tileillään kartan, jonka se kertoi esittävän ilmaiskuja "viimeisten 48 tunnin aikana". Kartassa näkyi Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen lisäksi iskuja Syyriassa, Jemenissä ja Somaliassa.
Englanninkielinen saateteksti kuului: "Älä anna valtamedian eurosentrismin määritellä moraalista tukeasi sodan uhreille. Ihmiselämä on ihmiselämä. Tuomitse sodat kaikkialla."
Kartta ilmaantui verkkoon vain tunteja Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Se oli välitön menestys: tuhannet tilit Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä jakoivat sitä eteenpäin. Tilit olivat vasemmalle kallellaan, ja ne puolustavat tavallisesti ihmisoikeuksia ja vastustavat rasismia.
Karttaa jakaneilta jäi huomaamatta monia vihjeitä venäläisestä propagandaoperaatiosta. Redfishin yhteydet Kremliin ja Russia Today -kanavaan tulivat ilmi jo vuonna 2018, mutta se ei ole firman menestystä juurikaan haitannut. Redfishillä on noin 1,4 miljoonaa seuraajaa eri sosiaalisen median palveluissa. Firman tunnus on "objektiivinen, mutta ei neutraali".
Redfishin viraalihitti on klassinen esimerkki whataboutismina tunnetusta harhautustaktiikasta. Se haluaa ohjata keskustelua pois Ukrainasta kysymällä "entäs nämä muut sodat". Samalla unohtuu mainita Venäjän osuus Syyriankin ilmaiskuissa.
Uskottavaa propagandaa on entistä vaikeampi tehdä
Venäjän on entistä vaikeampaa tuottaa uskottavaa propagandaa. Sillä on vastassaan faktantarkistajia, toimittajia ja vapaaehtoisia nettietsiviä, jotka ovat valppaina ampumaan väärät tiedot alas entistä nopeammin.
Esimerkiksi videoiden geopaikannukseen erikoistuneen Bellingcatin perustaja Eliot Higgins sanoi The Guardianin haastattelussa, että vaikka Venäjällä on pitkä historia feikkivideoiden tehtailussa, se ei ole tullut tässä taidossa paremmaksi. Higginsin mielestä viime aikojen feikkivideot ovat olleet "tyhmiä ja laiskoja".
Hän käytti esimerkkinä ennen sodan alkua levitettyä videota, jolla väitettiin kuuluvan laukauksia "Donetskin kansantasavallassa". Videon laukausten äänet olivat peräisin vuonna 2010 kuvatulta videolta, joka kuvaa suomalaista sotaharjoitusta.
Monet Ukrainaan liitetyt videot ovat olleet peräisin videopeleistä.
Ulkomailla vaikuttaminen on muuttunut vaikeammaksi muistakin syistä. EU-maat ovat lopettaneet RT-kanavan (Russia Today) ja Venäjän valtiollisen uutistoimiston Sputnikin toimiluvat koko unionin alueella. Someyhtiöt ovat niin ikään poistaneet tunnettuja propagandatilejä alustoiltaan.
Mutta vaikka valheet eivät mene enää yhtä helposti läpi, propagandan ja disinformaation perustehtävää täytetään jo sillä, että harhaanjohtavaa materiaalia tuotetaan runsaasti ja tiheään tahtiin. Olennaisinta kun ei ole saada ihmisiä uskomaan yksittäisiin valeisiin, vaan levittää epävarmuutta ja synnyttää epätietoisuutta siitä, voiko mitään totuutta koskaan löytääkään.
Edit. 1.4.2022: korjattu Novaja Gazetaa koskeva tieto ajan tasalle.
