Merisää on instituutio. Merisää on brändi. Merisää voi olla myös kuin rakas lapsi.
Sitä se on ainakin Yle Radio Suomen juontaja-toimittaja Sanna Pirkkalaiselle, joka on lukenut Merisäätä jo 14 vuotta, mutta edelleen jokainen kerta suorassa lähetyksessä tuntuu kunniatehtävältä.
”Se on jopa niin iso kunniatehtävä, että muutaman kerran uralla on käynyt siten, että olen ollut vuorossa, kun jäänmurtajat ovat lähteneet ensimmäistä kertaa jääkaudella kohti Perämerta, niin hitto minähän olen noussut seisomaan studiossa. Kerran luin kahdesti, että Urho ja Sisu ovat tänään lähteneet kohti Perämerta, vaikka en tiedä olisiko niin saanut tehdä.”
Merisää luetaan Radio Suomessa viidesti päivässä, jokaisena päivänä. Päivän kuningas on klo 12.45 luettava pitkä Merisää, johon kuuluvat myös rannikkoasemat.
Ylellä vain koulutuksen saaneet Radio Suomen juontajat saavat luvan lukea merisäätiedotuksia.
”Puhun aina Merisään puolesta. Sillä on niin pitkä historia, se on jotenkin aina siinä omalla paikallaan, se on tuttu ja turvallinen. Se on lukijalle rentouttava ja se on kuuntelijalle rentouttava”, Pirkkalainen sanoo.
Merisää on vanha instituutio – yhtä vanha kuin Yleisradio itse. Molemmat täyttävät ensi vuonna sata vuotta.
”Niin kauan kuin Merisää kuuluu, maailmassa on kaikki hyvin”, Pirkkalainen tiivistää.
Merisään lukeminen ei ole kevyttä ajanvietettä eikä se ole myöskään ihan helppoa. Kylmiltään Merisään lukeminen menee taatusti sössimiseksi.
Juontajat suhtautuvat Merisäähän vakavasti: sen aikana ei irrotella.
Merisää pelastaa ihmishenkiä
Merisää on osa Ylen vakiintunutta julkista palvelua. Se ei ole lakisääteinen velvoite, vaan liittyy yleiseen säätiedottamiseen ja huoltovarmuuteen. Tiedotuksen muoto on vuosien varrella pysynyt melko lailla muuttumattomana. Tiedot Ylelle toimittaa Ilmatieteen laitos.
Radio Suomen tuottajan Antti Karhumäen mukaan Merisää on edelleen osa suomalaisten turvallista arkea, vaikka se saattaa vaikuttaa vanhanaikaiselta keskellä digitaalisen tiedon aikakautta.
Radion kuulijakunnasta Merisää koskettaa loppupeleissä Karhumäen mukaan vain osaa: ammattimerenkulkijoita ja veneilijöitä.
”Merisäässä on kuitenkin myös mantramainen, arkipäivää rauhoittava kulku”, Karhumäki sanoo.
Hän korostaa, että Merisää on erityisen tärkeä saaristossa ja kaukana ulkomerellä, missä datakantavuus ei aina ole taattu. Näillä alueilla Merisää tarjoaa korvaamatonta tietoa sekä merenkulun ammattilaisille että huviveneilijöille ja saattaa pelastaa jopa ihmishenkiä.
”Yleisesti radion ja myös Merisään tehtävä huoltovarmuudessa on erittäin keskeinen. Tällaisena maailmanaikana Merisäällä on todella paikkansa”, Karhumäki sanoo.
Hän itse veneilee alumiinimastollisella veneellä, jolloin erityisesti ukkosta tulee varoa. Karhumäellä onkin omakohtaisia kokemuksia siitä, että Merisää olisi kannattanut kuunnella ennen vesille lähtöä.
”Olimme Kruununhaasta lähdössä Espooseen, edessä oli reilu parin tunnin venematka. Oli todella kaunis elokuun lopun iltapäivä, enkä ollut kuunnellut Merisäätä. Pihlajasaaren kohdalla katsoin, että onpa jännän näköinen pilvimuodostelma, kun yhtäkkiä ukkonen jyrähti ja huomasin, että ukkosrintama yltää Espooseen asti.”
Karhumäki ohjasi veneensä Pihlajasaareen, ja selvisi tilanteesta.
Ensimmäinen Merisää fyysinen kokemus
Juontaja-toimittaja Alma Hätönen on työskennellyt Radio Suomessa ja lukenut Merisäätä puolen vuoden ajan. Uransa radiossa Hätönen on aloittanut jo vuonna 2013. Radio Suomessa hän kuunteli ensin muiden lukemista vierestä, sai ohjeistusta ja harjoitteli huolellisesti. Silti ensimmäisen Merisään lukeminen tuntui kehossa fyysisenä kokemuksena.
”Minusta tuntui, että olin yhtäkkiä viisivuotias Alma tutu päällä vetämässä jotain tanssiesitystä päiväkodissa. Se oli jännittävä hetki, mutta sen jälkeen se lähti siitä rullaamaan.”
Hätösellä on ajatus siitä, miksi Merisää on niin tärkeä kuuntelijoille.
”Se on toistuva elementti jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tiesin jo silloin, kun tulin tänne kanavalle, että Merisäätä kunnioitetaan ja se on kuulijoille tärkeä asia.”
Hätösen mukaan Merisään lukeminen on kaunis rauhallinen hetki kuuntelijoiden kanssa. Hän kutsuu Merisäätä instituutioksi.
Nato siirsi Merisään
Merisään siirtäminen on harvinaista ja syiden on oltava painavia. Vaaratiedote ohittaa Merisään ja myös kaiken muun ohjelmiston, mutta tiedotusta on siirretty hieman esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden alla, kun silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoivat suorassa lähetyksessä Suomen Nato-jäsenyysprosessista.
Merisään siirtäminen on harvinaista ja syiden on oltava painavia.
Siirtoon päädyttiin myös silloin, kun tieto Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vallasta luopumisesta tuli juuri ennen Merisään alkua. Muita poikkeustilanteita ovat olleet suora UMK-finaali ja esimerkiksi Ilmatieteen laitokseen liittyvä lakko. Moni muistaa vuoden 2024 eurovaalilähetyksen, jossa Merisää luettiin kesken radio- ja tv-lähetyksen.
Merisää tavoitti viime vuonna klo 12.45:n lähetyksellään keskimäärin 274 000 kuulijaa päivittäin. Aamun klo 7.50 lähetykselläkin on lähes yhtä paljon kuulijoita päivittäin.
Merisää täyttää sata vuotta 15. maaliskuuta 2026.
Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä.
