Ylen vastaavat päätoimittajat hyväksyivät YSO:n 17.6.2025, ja Ylen hallitus kävi hyväksynnän läpi tämän jälkeen. YSO astui voimaan 15.8.2025. YSO korvaa aikaisemmin käytössä olleen Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet (OTS). Edelliset ohjeet voit lukea täältä.
Johdanto
Ylen sisältöjen ja julkaisemisen eettiset ohjeet (YSO) sitovat yhdessä Journalistin ohjeiden kanssa kaikkia, jotka tekevät, julkaisevat tai tarjoilevat sisältöjä Ylessä ja Ylelle.
Ylen toiminta perustuu riippumattomuuteen, luotettavuuteen ja ihmisen arvostamiseen. Emme anna miltään taholta tulevien vaikutusyritysten ohjata sisältöjämme. Poliittiset, kaupalliset tai muut vastaavat intressit eivät vaikuta toimitukselliseen sisältöön.
Näihin sääntöihin tukeutuen voimme tehdä ja esittää rohkeaa ja monipuolista journalismia kaikille Suomessa. Ylen sisältöjen tekijät ja julkaisijat tuntevat vastuunsa ja noudattavat tämän ohjeiston periaatteita työssään ja esiintyessään julkisilla foorumeilla yhtiön työntekijänä.
Ohjeet eivät anna vastausta kaikkiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin sisältöjen teossa ja julkaisemisessa. Ongelmatilanteissa tulkinnasta päättää vastaava päätoimittaja.
Ohjeista käytämme lyhennettä YSO.
Yleä sitovat lait ja eettiset ohjeet
Ylen toiminta perustuu Yleisradio Oy:stä annettuun lakiin. Ylen sisällöntuotantoa ohjaavat myös sananvapauslaki, tekijänoikeuslaki ja muu alaan liittyvä lainsäädäntö. Ohjeistomme ottaa nämä lait ja säädökset huomioon.
Yle on sitoutunut soveltamaan toiminnassaan Journalistin ohjeita. Niiden tulkinnasta vastaa Julkisen sanan neuvosto. YSO:ssa on huomioitu Journalistin ohjeiden periaatteet sisällön tuotannossa, julkaisussa ja julkaisun jälkeisessä tarjoilussa.
Vastuukysymykset
Jokainen vastaa henkilökohtaisesti, että noudattaa päivittäisessä toimitustyössä lakia, sisältöjen ja julkaisujen eettisiä ohjeita sekä vastaavan päätoimittajan ja esihenkilön antamia ohjeita.
Oikeudellisen valvontavastuun Ylen julkaisutoiminnasta kantavat sananvapauslain mukaiset vastaavat päätoimittajat. Viime kädessä vastaava päätoimittaja päättää sananvapauslain, Journalistin ohjeiden ja YSO:n mukaisesti sisällön tekemisestä, julkaisemisesta ja julkaisun jälkeisestä tarjoilusta.
Vastaavan päätoimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää sisällöstä sekä huolehtia muista sananvapauslain mukaisista tehtävistä. Vastaava päätoimittaja voi delegoida tehtäviä nimeämilleen henkilöille.
YSO koskee myös henkilöitä, jotka kehittävät palveluita Ylelle toimituksen ulkopuolella silloin, kun palvelut saattavat vaikuttaa Ylen journalistiseen sisältöön. Vastaavan päätoimittajan päätösvaltaa ei tällöinkään luovuteta toimituksen ulkopuolelle.
Ylen sisällöntuotannon ja julkaisemisen yleiset periaatteet
1. Ylen sisältöjen lähtökohtana ovat Ylen arvot
Ylen kaikkea toimintaa ohjaavat arvot: riippumattomuus, luotettavuus ja ihmisen arvostaminen.
Otamme huomioon eri näkökulmat ja uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa.
Journalismimme perustuu tosiasioihin, monipuoliseen ja ennakkoluulottomaan tiedonhankintaan sekä mahdollisimman tarkkoihin havaintoihin.
2. Yle esittelee mahdollisimman tasapuolisesti mielipiteitä, arvostuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä
Edistämme yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta. Sisältöjemme ja julkaisujemme tulee kuvastaa eri näkemyksiä.
Tasapuolinen journalismi on tavoitteemme. Jos tasapuolisuus ei toteudu riittävästi yksittäisen sisällön tai julkaisun kohdalla, huolehdimme siitä, että se toteutuu osana kokonaistarjontaa kohtuullisessa ajassa.
3. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat ja niiden taustoittaminen mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta
Kun on kyse faktasisällöistä, pidämme huolta siitä, että ne antavat asioista ja tapahtumista totuudenmukaisen kuvan. Kun on kyse sepitteellisestä tai mielipiteellisestä sisällöstä, huolehdimme siitä, että yleisö voi erottaa ne tosiasioista.
4. Ylen tulee olla sisältöjen teossa ja julkaisussa riippumaton ulkopuolisista vaikuttajatahoista ja torjua painostus, houkuttelu ja lahjonta
Yle on riippumaton poliittisista, kaupallisista ja muista ulkopuolisista intresseistä.
Yle ei anna ulkopuolisten etujen ja vaateiden vaikuttaa sisältöihinsä.
Julkaisupäätöksemme perustuvat sisällöllisiin ja journalistisiin perusteisiin.
Ylen sisältöjen tekijät ja julkaisijat tai Ylelle sisältöjä tekevät eivät saa käyttää asemaansa väärin.
Emme ota vastaan etuuksia, jotka vaarantavat Ylen arvojen mukaisen toiminnan. Emme hanki tai vaadi itsellemme hyötyä sisältöjen teossa.
Emme asetu mainonnan välikappaleeksi tehdessämme Ylelle sisältöjä. Emme käytä sisältöjä, niiden julkaisua tai tarjoilua henkilökohtaisten etujemme ajamiseen.
Jos käsittelemme Yleen liittyviä asioita, tuomme asiayhteyden esiin.
Kun käytämme kansalaisoikeuksiamme, kuten sananvapautta ja osallistumisvapautta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, otamme huomioon toimintamme vaikutukset emmekä vaaranna omaa luotettavuuttamme tai yhtiön mainetta riippumattomana, luotettavana ja ihmistä arvostavana tiedotusvälineenä.
Ylen henkilökunnan ohjeistuksesta sosiaalisessa mediassa voit lukea tarkemmin täältä.
5. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava
Sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, ikää, alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa, vammaisuutta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin leimaavasti tai halventavasti.
Kunnioitamme yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa. Pyrimme huolehtimaan siitä, etteivät myöskään yleisön suoriin lähetyksiimme ja julkaisualustoillemme toimittamat viestit ole ihmisarvoa loukkaavia.
Ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi syrjintä, väkivaltaan yllyttäminen sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonta.
6. Tiedonhankinnan tulee olla avointa ja perustua luotettaviin lähteisiin, jotka ovat tarvittaessa todennettavissa
Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.
Varmistamme tietojen paikkansapitävyyden huolellisesti.
Hankkiessamme tietoja tukeudumme ensisijaisesti lähteisiin, jotka voidaan todentaa esimerkiksi haastatteluin, asiakirjoin tai muulla vastaavalla tavalla. Vältämme käyttämästä nimettömiä lähteitä ainoina tietolähteinä.
Nimettömien lähteiden käytölle on oltava journalistiset perusteet. Varsinkin, jos materiaali voi olla loukkaavaa, lähteisiin on suhtauduttava kriittisesti ja tarkistettava tiedot huolellisesti ja, mikäli mahdollista, useasta eri lähteestä.
Lähteen luotettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että lähteellä voi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
7. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aiemmin julkaistu
Lähtökohtana työssämme on virheettömyys ja ymmärrettävyys. Voimme julkaista tiedon, jonka oikeellisuuden olemme harkinneet ja joka perustuu luotettavaksi arvioimamme tiedotusvälineen tai muun tahon aiemmin julkaisemaan tietoon. Tapahtumien keskellä ja kriisitilanteissa on hyväksyttävää, että tapahtumat ja tiedot täydentyvät ja asioiden todellinen laita paljastuu vähitellen.
Lainattaessa muiden julkaisemaan tietoa lähde kerrotaan hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Mitä enemmän juttu perustuu toiselta lainattuun materiaaliin, sitä selvemmin lähde on tuotava esille.
Arkistomateriaalia käytettäessä alkuperäistä tietoa tai materiaalia ei pidä vääristää. Noudatamme arkistomateriaalin kohdalla näitä samoja eettisiä ohjeita.
8. Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä voidaan käyttää vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ei voi saada tavanomaisin keinoin
Kun käytämme poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä, kerromme yleisölle, miksi näin on menetelty, ja annamme jutun kohteelle mahdollisuuden tulla kuulluksi ensisijaisesti samassa yhteydessä.
Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä ovat muun muassa salaa kuvaaminen tai nauhoittaminen (kuitenkin aina lakia noudattaen) ja oman ammatin tai henkilöllisyyden salaaminen journalistista työtä tehdessä. Poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien käytöstä sovitaan aina etukäteen kussakin yksikössä sovitun mallin mukaisesti. Vastaavan päätoimittajan alainen päällikkö tekee päätöksen ja asia viedään ennalta vastaavan päätoimittajan tietoon.
Varmistamme myös, että poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien avulla hankittujen tietojen käyttö ei ole harhaanjohtavaa eikä niiden käytöstä tai hankinnasta aiheudu kohtuutonta haittaa sivullisille.
9. Toimittajalla ja julkaisijalla on oikeus pitää tietolähteensä salassa
Sananvapauslaki takaa sisältöjemme tekijälle oikeuden pitää tietolähteensä salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, ellei kyse ole laissa määritellystä törkeästä rikoksesta.
Lähdesuoja on tärkeä keino saada julki sellaista yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, joka muutoin pysyisi pimennossa.
Emme kuitenkaan myönnä lähdesuojaa tarpeettomasti emmekä harkitsemattomasti.
Nimettömien lähteiden käytölle on oltava journalistiset perusteet. Ne avataan yleisölle lähdesuojaa vaarantamatta, jos kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävistä tiedoista tai kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta. Tiedon arvioinnissa lähdekritiikin tulee olla erityisen huolellista.
Arvioidessaan lähdesuojallisen tiedon merkitystä ja oikeellisuutta toimittajan esihenkilöllä ja vastaavalla toimittajalla on oikeus tietää tietolähteen henkilöllisyys ja tältä saatujen tietojen sisältö ennen niiden julkaisemista. Tietolähteen salassapito sitoo myös heitä. Tietolähteelle on myös suotavaa kertoa etukäteen, kenelle tieto lähteen henkilöllisyydestä kerrotaan.
Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
10. Tekoälyn käyttö
Yle käyttää tekoälyä sisällöissään, mutta sen käyttö on vastuullista ja tapahtuu Ylen hyväksyminen vastuullisen tekoälyn periaatteiden mukaan. Lopputuloksesta vastaa aina ihminen.
Voimme käyttää tekoälyä, kun siihen on sisällöllisesti kestävä peruste. Emme kuitenkaan pääsääntöisesti käytä tekoälyllä generoituja realistisen näköisiä kuvia tai videoita uutisjournalismissa. Kerromme yleisölle, jos olemme luoneet tekoälyn avulla fiktiivistä sisältöä, jota voisi muuten erehtyä luulemaan todeksi. Kerromme tekoälyn käytöstä myös silloin, jos se on ollut lopputuloksen kannalta merkittävässä roolissa.
Haastattelu ja haastateltavan oikeudet
11. Lähestyessämme Ylen nimissä haastateltavaa on toimittava avoimesti
Kerromme etukäteen haastateltavalle, onko kyseessä julkaistava haastattelu vai tausta-aineiston hankkiminen.
Haastateltavan tulee saada tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa julkaisukanavissa.
Noudatamme erityistä huolellisuutta, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa, ja kerromme, miten laajaa julkisuutta sisältö voi saada.
Vammautuneita, sairaita, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisia kuvattaessa tai haastateltaessa noudatamme hienotunteisuutta.
12. Haastateltavalla on oikeus tarkastaa lausumansa
Haastateltavalla on oikeus nähdä, kuulla tai lukea oma lausumansa ennen julkaisua, mikäli aikataulu sen mahdollistaa. Journalistinen päätösvalta on kuitenkin aina toimituksella.
Haastateltava voi kieltää lausumansa käyttämisen vain, jos olosuhteet haastattelun antamisen jälkeen ovat muuttuneet olennaisesti tai käsillä on uutta tietoa, jonka valossa julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. Näissä tilanteissa julkaisemisesta päättää vastaava päätoimittaja.
Käyttäessämme arkistomateriaalia otamme huomioon, että ajan kuluessa lausuman merkitys tai sävy on voinut muuttua.
Yksilön suoja
13. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa, eikä yksityiselämään kuuluvaa kohteelle haitallista sisältöä pidä pääsääntöisesti julkaista ilman asianomaisen suostumusta
Kaikki julkiset asiakirjat tai niistä saatavat tiedot eivät välttämättä ole julkaistavissa.
Otamme huomioon yksilöiden yhteiskunnallisen aseman tai henkilön tietoisen asettumisen julkisuuteen. Mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä on kyse, sitä suppeampi on hänen yksityiselämänsä piiri, jota emme voi käsitellä. Mikäli on kyse tiedoista, joiden julkaiseminen voi aiheuttaa henkilölle vahinkoa tai kärsimystä ja jotka kuuluvat yksityiselämän piiriin, emme julkaise niitä ilman asianomaisen suostumusta, paitsi jos kyse on yhteiskunnallisesta vallankäyttäjästä tai tiedolla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Henkilön yksityiselämän suoja voi kaventua myös hänen omien toimenpiteidensä seurauksena, muun muassa jos hän menettelee tavalla, joka herättää laajaa yleistä mielenkiintoa.
Erityistä harkintaa käytämme sellaisten tietojen kohdalla, jotka liittyvät asianosaisen fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin.
Jos myös lähipiiriin kuuluvien ihmisten yksityiselämää koskevia tietoja on paljastumassa, harkitsemme julkaisua huolellisesti heidän asemansa, teon laadun ja yleisen merkityksen perusteella.
Vastaava päätoimittaja päättää julkaisusta yllä olevissa tapauksissa.
14. Voimakkaan kritiikin kohteeksi joutuneella on oikeus puolustautua
Mikäli sisällöissä esitetään voimakasta kritiikkiä, joka kohdistuu tunnistettavaan henkilöön tai yhteisöön, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä samassa yhteydessä. Jos henkilö ei halua tulla kuulluksi tai häntä ei tavoiteta, kerromme siitä.
Jos kritiikin kohteeksi joutuneen näkemystä ei ole tuotu alkuperäisessä julkaisussa esiin, häntä voi olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Tarvittaessa vastaava päätoimittaja päättää, julkaistaanko henkilön oma näkemys.
Tavanomainen kulttuuri- ja urheilukritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta näkemyksen esittämiseen.
15. Lapsia ja nuoria kuvattaessa ja haastateltaessa on noudatettava huolellisuutta ja heille suunnattuja sisältöjä on valvottava erityisen tarkasti
Vahvistamme lasten ja nuorten sananvapautta mediassa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluiksi ja nähdyiksi sellaisina kuin he ovat.
Vaalimme lasten oikeutta olla lapsia. Suojelemme lapsia sekä esiintyjinä että ohjelmien ja sisältöjen kohteina erityistä huolellisuutta noudattaen.
Alle 15-vuotiaiden huoltajilta kysytään pääsääntöisesti lupa sisällön tekoon. Lupaa ei tarvita, jos lapset esiintyvät neutraaleissa yhteyksissä tai osana suurempaa ryhmää. Mikäli asia on yksityisluonteinen, pyydetään huoltajilta lupa 15–17-vuotiaiden haastatteluun.
Kun kyse on arkaluontoisten asioiden käsittelystä ja nimen julkaisemisesta, käytämme erityistä harkintaa.
Mikäli lapsen tai nuoren yksityiselämää koskeva tieto voi olla tälle haitallinen, arvioimme tiedon julkaisemista lapsen tai nuoren edun näkökulmasta. Menettelemme näin siinäkin tapauksessa, että lapsen tai nuoren huoltajat olisivat antaneet luvan tiedon julkaisemiseen.
Mitä yksityisempi asia, sitä tärkeämpää on varmistaa, että lapset, nuoret ja heidän huoltajansa ymmärtävät, mihin käsiteltävä asia liittyy ja millä julkaisualustalla sisältö esitetään.
Käytämme huolellista harkintaa, jos aiomme haastatella lapsia tai nuoria kriisitilanteessa. Huolehdimme sisällöissä esiintyvien lasten ja nuorten oikeuksista. Lapset ja nuoret ohjeistetaan niin, että heillä on valmiudet varautua sisältöjä seuraavaan julkisuuteen.
Erityisen tarkasti seuraamme ylläpitämiämme lasten ja nuorten julkaisualustoja.
Noudatamme vallitsevaa lainsäädäntöä ohjelmistosijoittelussa, ennakkoinformaatiossa ja verkkosisällöissä. Lapsille suunnatut sisältömme ovat lasten iän ja kehityksen mukaisia.
Näitä periaatteita sovellamme siten, että ne eivät estä tiedonvälitystä.
16. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa saa yleensä selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta
Ihmisiä voi kuvata julkisella paikalla. Kun julkaisemme tallennettua materiaalia, huomioimme yksityiselämän ja kunnian suojaa koskevat lain säännökset ja alan eettiset ohjeet. Huomioimme kuvattavien toiveet mahdollisuuksien mukaan, mutta kuitenkin niin, etteivät ne estä tai haittaa tiedonvälitystä.
17. Hienotunteisuus ja harkinta kriisitilanteissa
Noudatamme hienotunteisuutta, kun hankimme tietoa ja uutisoimme onnettomuuksien ja rikosten uhreista tai sairaus- ja kuolemantapauksista. Käytämme huolellista harkintaa, kun haastattelemme ihmisiä kriisitilanteessa.
Ohjeistamme yleisöä toimimaan turvallisuutta vaarantamatta, jos pyydämme heiltä tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta.
Erityisen huolellisia olemme tilanteissa, joissa uutisoiminen voi vaarantaa jonkun terveyden tai hengen.
Rikosasioiden käsittely ja julkaiseminen
18. Rikoksen uhria on suojattava
Suojaamme rikoksen uhrin ja sivullisten yksityisyyttä emmekä julkaise nimeä tai muita tunnistetietoja ilman painavaa syytä. Tälläinen painava syy voi olla esimerkiksi se, että rikoksen uhri käyttää poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa.
Arkaluonteisen rikoksen uhria suojaamme erityisen tarkasti.
Tekijän nimeä ei tule paljastaa tuomion julkistamisen yhteydessä, mikäli se saattaa paljastaa myös uhrin henkilöllisyyden ja sen paljastaminen on uhrille haitallista.
19. Rikoksesta epäillyn, esitutkinnassa olevan tai syytetyn henkilön nimen julkaisemista on harkittava erityisen tarkoin
Epäillyn nimeä tai muita tunnistetietoja ei tule julkaista pääsääntöisesti ennen tuomioistuimen tuomiota.
Tietojen julkaisemista kuitenkin voi harkita seuraavissa tapauksissa:
- asialla on huomattava yleinen merkitys tai
- asia koskee yhteiskunnallisesti merkittävää henkilöä tai
- asia koskee julkisuuden henkilöä, jos hänen teollaan on yhteiskunnallista merkitystä tai
- tietojen julkaiseminen on tarpeen esimerkiksi sivullisiin kohdistuvien aiheettomien epäilysten välttämiseksi tai yleisen turvallisuuden takia.
Nimen julkaisemisesta sovimme vastaavan päätoimittajan kanssa.
20. Rikoksesta tuomitun henkilöllisyyden julkaiseminen vaatii harkintaa
Otamme huomioon rikoslain yksityiselämää koskevat säännökset, kun harkitsemme nimen julkaisemista.
Mitä laajempi yleinen merkitys asialla on, sitä painavammat ovat perusteet nimen julkaisemiselle. Nimen julkaisua puoltaa myös se, jos rikoksesta tuomittu henkilö on vastuullisessa asemassa tai rikos on vakava.
Nimen julkaiseminen voi myös olla tarpeen, jotta vältetään sivullisiin kohdistuvat aiheettomat epäilykset
Emme paljasta alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun nimeä ilman poikkeuksellisen painavaa syytä.
21. Rikosten tekotapojen yksityiskohtaista selostamista tai näyttämistä on vältettävä
Emme anna seikkaperäisiä ohjeita rikosten tekemiseen emmekä kannusta rikolliseen toimintaan tai tue tällaista toimintaa.
Silloin kun asialla on yleistä merkitystä ja painavat journalistiset perusteet, voimme käyttää yksityiskohtia esimerkkinä rikollisen toiminnan taustojen avaamiseksi.
Uutisoimme kriiseistä ja väkivallanteoista vastuullisesti. Vältämme pelon lietsomista.
22. Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat yleensä julkisia, mutta niitä ei voi välttämättä julkaista
Yksityisyyden suoja koskee myös oikeudenkäyntimateriaaliin sisältyviä, yksityiselämää koskevia tietoja.
Julkaisemme näitä tietoja vain, jos niillä on yhteiskunnallista merkitystä.
23. Uutisoitu oikeusprosessi on seurattava loppuun
Yle seuraa uutisoimaansa oikeusprosessia loppuun saakka. Asiaa on seurattava mahdollisuuksien mukaan juuri siinä ohjelmassa tai sillä kanavalla, tilillä tai sivustolla, joka asiasta on Ylessä ensimmäisenä on kertonut tutkinta-, epäily- tai syytevaiheessa niin, että epäillyn henkilöllisyys on paljastunut. Tämän sisällöntuottajan on seurattava asia loppuun kaikissa oikeusasteissa ja tuomiosta on kerrottava yleisölle, jos se on mahdollista.
24. Oikeudenkäynnin lopputulokseen ei pidä vaikuttaa
Emme ota etukäteen kantaa syyllisyyteen, emmekä pyri vaikuttamaan tuomioistuimen päätöksiin oikeusprosessin aikana.
Virheen korjaus, sisällön poistaminen ja muut merkittävät muutokset sisältöön
25. Virheet on korjattava viipymättä
Korjaamme virheet mahdollisimman pian, ellei korjaaminen ole virheen vähäisyyden vuoksi tarpeetonta. Korjaamme olennaiset virheet niillä julkaisualustoilla, joilla ne ovat olleet, mutta suhteutamme korjaamisen laajuuden virheen vakavuuteen. Viime kädessä korjaamisesta päättää vastaava päätoimittaja.
Korjatessamme julkaistua tietoa kerromme yleisölle, mitä olemme korjanneet ja milloin virheen korjaus on tehty.
Noudatamme sananvapauslain säännöksiä vastineesta ja oikaisusta sekä toimintaohjeita, jotka on sovittu Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen julkaisemisesta.
Sananvapauslain mukaista virheen oikaisua voi vaatia vastaavalta toimittajalta 14 päivän kuluessa julkaisemisesta, ja Yle vastaa vaatimukseen seitsemän päivän kuluessa.
Virheistä voi ilmoittaa muun muassa tätä kautta.
26. Sisällön poistaminen tai muokkaaminen
Emme poista kertaalleen julkaistuja sisältöjä ulkopuolisen tahon vaatimuksesta.
Poistamme journalistisen sisällön tai muokkaamme sitä selvästi julkaisuajan jälkeen vain, jos siihen on erityisen painava syy tai journalistisesti kestävät perusteet. Noudatamme Ylen ohjetta poistamisesta.
Jos poiston peruste on journalistinen eikä esimerkiksi tekninen tai sopimusperusteinen, kerromme poistamisen syyn ja ajankohdan myös alkuperäisessä julkaisussa.
27. Kerromme yleisölle myös muista sisältöön tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä merkittävästi
Emme kerro erikseen kaikkea jälkikäteistä, tavanomaista sisällön täydentymistä, jos kyse on esimerkiksi kehittyvästä uutistilanteesta, jossa uutta tietoa tulee jatkuvasti. Muokkaamisesta voi sen sijaan olla syytä kertoa silloin, jos alunperin kiistattomana esitetty tieto osoittautuu tulkinnanvaraiseksi.
Mainonta ja sponsorointi
28. Ylen sisällöt eivät saa sisältää mainontaa
Ylen julkaisemat sisällöt eivät saa sisältää mainontaa tai markkinointiviestintää. Yle ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden sisältöpalveluidensa yhteydessä. Yle ei tuota sponsoroituja ohjelmia.
Suhtaudumme kriittisesti aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä. Julkaisemme tällaista aineistoa vain, jos siihen on sisällölliset tai journalistiset perusteet.
Tuotesijoittelu ja piilomainonta on lähtökohtaisesti kielletty.
Kun pyydämme ohjelmantekoon liittyvää teksti- tai kuvausmateriaalia tai muuta sellaista, teemme selväksi, että emme tässäkään yhteydessä asetu mainonnan välikappaleeksi.
Urheilutapahtumien yhteydessä noudatamme Euroopan yleisradioliiton sekä kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen hyväksymiä säännöksiä, jotka koskevat mainonnan sijoittelua tapahtumapaikalla.
Vältämme tapahtumien yhteydessä sitä, että näytämme tarkoituksellisesti tapahtumapaikalle sijoitettuja mainoksia tai logoja.
29. Ylen sisältöjen käyttö kaupallisessa mainonnassa ei ole sallittua
Sisältöjämme ei saa käyttää mainostarkoituksessa. Poikkeuksena ovat yhtiön omat yhteistyöhankkeet, joihin liittyvän mainonnan ja markkinoinnin Yle on hyväksynyt.
Sisältöjämme saa linkittää sisältöjen jakamisessa noudatetun hyvän tavan mukaisesti. Sellaisia sisältöjä saa upottaa, joiden upottamisen Yle on mahdollistanut.
30. Ulkopuolinen rahoitus Ylen esittämissä sisällöissä
Yle ei tuota eikä tilaa sponsoroitua sisältöä.
Ylen tuottamissa kuva- tai äänisignaaleissa tai Ylen riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä tilaamissa julkisen palvelun sisällöissä voi kuitenkin olla ulkopuolista rahoitusta silloin, kun
- sisällön rahoittajana on taho, jonka tehtävään ei kuulu pääsääntöisesti kaupallista toimintaa ja
- sisältö ei tue rahoittavan tahon hyödykkeiden tai palveluiden myyntiä ja
- yhteistyön tarkoituksena on yleishyödyllisen tai muuten yhteiskunnallisesti merkittävän asian (mukaan lukien kulttuuri ja urheilu) edistäminen ja
- sisältöä ja julkaisua koskevat päätökset tehdään Ylessä itsenäisesti.
Ulkopuolinen rahoittaja ei saa vaikuttaa sisältöön ja sen sijoitteluun. Ulkopuolista rahoitusta sisältävien sisältöjen lopussa on kerrottava selvästi rahoittajan nimi.
Yle voi ostaa journalistiseen harkintaan perustuen välitysoikeuksia sisältöön, jossa on voimassa olevien, sponsorointia koskevien säännösten mukaista sponsorointia.
Ylen materiaalin luovuttaminen
31. Ylen toimituksellisen aineiston luovuttaminen
Valmiit sisällöt ovat tekijänoikeuden suojaamia, ja niiden luovuttamisen ehdoista Yle on sopinut oikeudenhaltijoiden kanssa.
Vastaava päätoimittaja päättää sisältöjen luovuttamisesta esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai sananvapauslain tarkoittamia tilanteita varten.
Lähtökohtaisesti Yle ei luovuta julkaisematonta toimituksellista tausta- tai raakamateriaalia yhtiön ulkopuolelle.
Vaaliohjelmat ja vaaliehdokkaiden esiintyminen
32. Hallintoneuvosto päättää erityisten vaaliohjelmien periaatteista
Ennen vaaleja Yleisradion hallintoneuvosto päättää puoluelain 10 §:n mukaisesti vaaliohjelmissa noudatettavista periaatteista. Näihin vaaleihin kuuluvat eduskunta-, europarlamentti-, alue-, kunta- ja tasavallan presidentinvaalit.
33. Ylen sisällöissä kukaan vaaliehdokas ei saa perusteetta erityistä etua muihin nähden
Eduskunta-, europarlamentti-, alue-, kunta- ja tasavallan presidentinvaalien ehdokkaat voivat esiintyä ohjelmissa ja sisällöissä, eikä varsinaista esiintymiskieltoa ole. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ehdokkaiden tai ehdokkaaksi pyrkivien esiintyminen arvioidaan journalistisin perustein. Muissa kuin uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ehdokkaiden esiintymistä koordinoidaan yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.
Jos yhtiön toimituksellisissa tehtävissä työskentelevä tai yhtiölle sisältöjä tekevä henkilö on ehdokkaana vaaleissa, tavoittelee ehdokkuutta tai tekee julkista vaalityötä, hänet siirretään ehdokkuuden tultua tietoon tehtäviin, joissa hän tai hänen tukemansa ehdokkaat eivät saa etua muihin ehdokkaisiin nähden, eivätkä yhtiön luotettavuus, puolueettomuus ja riippumattomuus vaarannu.
Myös muiden ohjelman- ja sisällöntekijöiden on syytä harkita vaalien aikana julkisen poliittisen osallistumisen vaikutuksia omalle luotettavuudelleen sekä yhtiön maineelle luotettavana, puolueettomana ja riippumattomana tiedotusvälineenä.
Yleisön tuottama tai julkaisema sisältö
34. Yleisöllä on mahdollisuus ilmoittaa julkaisualustoilla esiintyvistä asiattomista sisällöistä
Ylen sisältöjen ja julkaisemisen eettiset ohjeet (YSO) koskevat toimitusten julkaisemaa sisältöä, eivät yleisön itsenäisesti tuottamaa tai julkaisemaa aineistoa. Yle pitää toimituksellisen sisällön ja yleisön tuottaman tai julkaiseman aineiston rajan selvänä.
Kun kyse on yleisön itsenäisesti tuottamasta sisällöstä tai esimerkiksi Ylen käyttämän sosiaalisen median alustan kommenteista, noudatamme Ylen keskusteluohjetta ja Journalistin ohjeiden liitettä.
Yleisöllä on mahdollisuus ilmoittaa julkaisualustoissa esiintyvistä asiattomista sisällöistä. Poistamme viipymättä omilta verkkosivuiltamme ja sovelluksistamme tietoomme tulleet sisällöt, jotka yllyttävät väkivaltaan tai syrjintään, lietsovat vihaa tai loukkaavat yksityisyyden suojaa tai ihmisarvoa.
