Saksankielisestä Sveitsistä puheen ollen unohdetaan usein että suuri osa ihmisistä siellä puhuu kahdenlaista saksaa: sveitsinsaksaa eli Schwyzerdütschiä ja kirjakieltä.
Syntaksi ja kielioppi eivät ole kovinkaan sitovia, ja alueelliset erot ovat suuret.
Sveitsinsaksan eli Schwyzerdütschin ääntäminen
Ääntämisessä on havaittavissa usein voimakas 'sveitsiläinen' korostus. Lauseiden melodia on 'laulava' ja useimmiten ensimmäinen tavu painotetaan.
Miltä kuulostaa "Ich habe heute keine Zeit" sveitsiläisellä korostuksella?
Paino ensimmäisellä tavulla
Sveitsinsaksassa painotetaan lähes aina sanan ensimmäistä tavua. Ch- äänne on hyvin karhea (kuten esim. kirjakielen sanassa Bach), kovat alkukonsonantit kuulostavat samalla kuin ranskan kielessä, niitä ei siis seuraa h - äänne kuten kirjakielessä. K - äännettä seuraa useimmiten ch - äänne. A kuulostaa melkein samalta kuin kirjakielen o, Ä sen sijaan melkein samalta kuin a. Y ei ole ü, vaan pitkä i.
Ranskankieliset lainasanat lausutaan lähes samalla tavalla kuin ranskaksi, mutta niidenkin ensimmäistä tavua painotetaan. Fondue -sanaa siis ei lausuta sveitsinsaksaksi fondyy, vaan fonndy.
Saksan kirjakieli on saksankielisille sveitsiläisille ensimmäinen vieras kieli.
Sveitsinsaksa on ryhmä alamannilaisia murteita, jotka ovat sukua Etelä-Saksan murteille, esim. Schwarzwaldin ja Bodenjärven alueiden murteille sekä joillekin itävaltalaisille murteille Tirolin alueella.
Sveitsinsaksa sopii sähköpostikieleen
Vaikka kielioppi on (lähes) identtinen, Sveitsinsaksa erottuu kirjakielestä selvästi sanastollisesti ja foneettisesti.
Sveitsinsaksa on Sveitsissä yleinen käyttökieli arkielämässä. Kirjakieltä käytetään ennen kaikkea ylialueellisissä yhteyksissä, esim. lehdistössä ja televisiossa ja tietenkin yhteyksissä muunkielisten ihmisten (esim. saksalaisten) kanssa.
Sveitsinsaksassa ei ole yleisesti sitovia oikeinkirjoitussääntöjä. Siksi sitä käytetään paljon esim. sähköposteissa ja tekstiviesteissä.
Kohteliaisuuksia
Sveitsiläiset ovat korrekteja ja kohteliaita jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Olipa kieli saksa, ranska tai italia, niin ensimmäisellä tapaamis kerralla teitellään kaikkia aikuisia. Teitittely-muoto on kuten Saksan saksassa moikon kolmas "Sie". Kirjoitetussa kielessä kohteliaisuusmuoto ilmaistaan isolla alkukirjaimella.
Esimerkkejä:
Entschuldigen Sie, könnten Sie mir den Weg zum Bahnhof erklären?
Darf ich Ihnen meinen Mann vorstellen?
Das ist sicher Ihre Frau.
Läheisiä tuttavia voidaan toki sinutella, mutta yleissääntönä on, että vanhempi ehdottaa nuoremmalle sinun-kauppoja.
„Wollen wir uns nicht duzen? Ich heiße Urs.“
„Wir können ruhig „du“ sagen – ich heiße Claudia.“
Es hängt aber viel von der Situation ab, denn das „Sie“ wird auch als distanzierendes Mittel benutzt.
Sveitsinsaksasta puuttuu ß
Sveitsinsaksan ja saksansaksan kirjakielet eivät kirjoitettuna juuri eroa.Tärkeimmät erot ovat puuttuva ß (siis Strasse eikä Straße).
Maantieteellisten nimien kirjoitusasu (Genfersee eikä Genfer See). Ranskan kielestä tulleiden lainasanojen paljous (Glace – Eiscreme, Trottoir – Bürgersteig).
Sveitsinsaksalaisia murresanoja esintyy Sveitsin kirjakielessä (Töff – Motorrad, Büsi – Katze, Güsel – Müll).
Wo-sanan käyttö
Das kleine Wörtchen "wo"
Puhutun saksan erikoisuus Sveitsissä - kuten myös Etelä-Saksassa - on tapa käyttää wo-sanaa relatiivilauseen muodostuksessa.
Saksan kirjakielessä (Hochdeutsch) wo-sanalla on vain paikkaan liittyviä merkityksiä – wo/ missä, wohin/ mihin, woher/mistä jne. Sveitsinsaksassa sanalla on muitakin tehtäviä. Sitä käytetään "der, die, das, welcher, welches" asemesta ja als -sanan asemesta ajasta puhuttaessa. Se voi tarkoittaa myös samaa kuin damals als/silloin kun.
Esimerkiksi:
Mir gefallen die Schuhe gut, wo du dir gekauft hast!
Hochdeutsch:..., die / welche du dir gekauft hast!
Hast du den Mann gesehen, wo eben ausgestiegen ist?
Hochdeutsch:..., der / welcher eben ausgestiegen ist?
Du weißt doch, das ist der Film, wo ich dir erzählt habe.
Hochdeutsch:..., von dem ich dir erzählt habe.
Huom!
Erinnerst du dich noch, wo wir im letzten Jahr in Italien waren?
Hochdeutsch: ..., wo wir im letzten Jahr in Italien waren?
> ... missä olimme Italiassa viime vuonna.
Hochdeutsch:..., als wir im letzten Jahr in Italien waren?
> ... kun olimme Italiassa viime vuonna.
