Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.
Mediataitopaketit koostuvat useasta osasta:
Alustus, jossa luokka tai ryhmät voivat orientoitua videon aiheeseen.
Mediataitotehtävät, joissa oppilaat pohtivat videon sisältöä ja siihen liittyviä asioita valmiiden tehtävien avulla.
Valheenpaljastaja-testi, jossa oppilaat voivat testata taitojaan verkossa.
Trollibunkkeri-pakohuonepeli
Kokonaisuudet on rakennettu 5.–6. luokille, 7.– 9. luokille ja lukioon. Rajat ovat kuitenkin joustavia. Esimerkiksi 7.-luokkalaiset voivat hyvin tehdä alempien tai ylempien luokkien tehtäviä.
Tehtäväpaketit
Mediataitotehtäviä 5. – 6. luokille
Ennen videon katsomista:
Keskustelkaa luokassa siitä, miksi joku huijaa ja valehtelee. Mitä hyötyä näin toimiva saattaisi tavoitella?
Apukysymyksiä opettajalle:
Onko sinua joskus huijattu tai yritetty huijata?
Miksi arvelet, että näin on tapahtunut?
Miksi joku valehtelee tarkoituksella?
Miksi on tärkeää, että puhumme totta vakavista asioista (esim. toiset ihmiset, terveys, turvallisuus)?
Oletko nähnyt somessa tai netissä sisältöä, joka ei pidä paikkaansa?
Katsokaa tämän jälkeen sama video, joka sisältää kysymykset.
Video pysäytetään tiettyihin kohtiin (kohdat merkitty kyselyyn). Voitte valita vastauksen esim. pareittain tai äänestää luokassa vastauksesta. Video jatkuu kysymyksen jälkeen.
Linkistä aukeaa kysely, johon oppilaat voivat itse vastata kännykällä tms. Pysäytyskohta näkyy aina kysymyksen edessä.
Tässä url jaettavaksi oppilaille: https://yle.fi/aihe/sivu/oppiminen/pysaytyskohdat-ja-niihin-liittyvat-kysymykset
Vastausvaihtoehdoilla ei ole pisteytystä. Keskustelun herättämiseksi ja oppilaiden aktivoitumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että mukana on pelillinen elementti. Siksi olisi hyvä, jos kysymyksen jälkeen painetaan vaihtoehtoa, vaikka sillä ei olisi toiminnallista merkitystä.
Jatkotehtävät oppitunnille
Vaihtoehtotehtävä A: Tuotetaan mediaa: feikkikuva ja otsikko kännykällä
Laatikaa pareittain tai pienissä ryhmissä joko koulun tai oppilaiden omilla laitteilla kuva-lööppipareja, jotka ovat harhaanjohtavia. Tehtävän voi toteuttaa myös paperilla. Voit ladata tästä valmiin tulostettavan tehtäväpohjan.
Oppilaat hakevat netistä tai kuvaavat älypuhelimella tai tabletilla digikuvan.
Oppilaat miettivät kuvan merkitystä muuttavan otsikon tai lööpin, jonka liittävät kuvan päälle. Useimmilla tableteilla ja älypuhelimilla voi kuvanmuokkaustyökaluilla liittää kuvan päälle tekstiä.
Esitellään ryhmien aikaansaannoksia esim. dokumenttikameran avulla.
Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:
Mikä tässä kuvassa ei ole totta? Mistä sen huomaa?
Oliko harhaanjohtavan kuvan ja otsikon tekeminen vaikeaa?
Mitä seurauksia sillä on, jos jaan tämän eteenpäin?
Huomioitavaa (opettajalle)
Varmistu, että oppilailla on lupa käyttää omia laitteita.
Kuvallisella disinformaatiolla on helppoa kiusata. Oppilaita kannattaa ohjata tekemään uutisia tapahtumista, esineistä, ilmiöistä tai muusta sellaisesta, jossa kohteena ei ole yksittäinen henkilö.
Jos käytätte kuvia netistä, varmistu tekijänoikeusasioista.
Muutama halukas oppilas saa tehtäväkseen valmistella kolme itseään koskevaa väitettä. Kaksi väitettä tulee olla totta ja yhden väärä (tai toisinpäin, jos niin halutaan). Kun oppilaat ovat miettineet väitteensä, asettuvat he luokan eteen. Kukin esiintyjä esittää kolme väitettä vuorollaan. Yleisönä olevat oppilaat saavat esittää kysymyksiä, joihin esiintyjät vastaavat kyllä tai ei. Lopuksi yleisö saa äänestää väärää väitettä. Kilpailija voittaa, jos on saanut hämättyä yleisöä.
Huomioitavaa (opettajalle)
Esiintyvien oppilaiden kannattaa kirjoittaa väitteet paperille, jotta niiden esittäminen luokan edessä sujuu hyvin. Väärä väite kannattaa merkata esimerkiksi ruksilla.
Samalla kun esiintyjät valmistelevat väitteitään, voi muu luokka askarrella vihreästä ja punaisesta paperista TOTTA ja VALETTA -merkit, joita voi käyttää loppuäänestyksessä.
Lopuksi
Keskustelkaa luokassa siitä, mitä olette oppineet väärän tiedon levittämisestä.
Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
Mikä on leikin ja valehtelun ero?
Miksi on tärkeää, että puhumme totta vakavista asioista (esim. toiset ihmiset, terveys, turvallisuus)?
Miksi ihmiset levittävät tietoa, joka ei ole totta?
Oletko nähnyt somessa tai netissä sisältöä, joka ei pidä paikkaansa?
Miten väärän tiedon voi tunnistaa?
Miten voin itse vaikuttaa siihen, ettei väärä tieto leviä?
Valheenpaljastaja-video
Valheenpaljastaja-testi
Oletko Valheenpaljastaja -testissä pääset testaamaan mediataitojasi. Testissä käydään läpi videon sisältöjä ja sillä voi testata, mitä kaikkea videon sisällöstä jäi mieleen.
3D-tekniikalla rakennetussa Trollibunkkeri-pakohuonepelissä käyttäjä on tutkiva toimittaja, joka on jäänyt virheellistä tietoa maailmalle syytävän trollin vangiksi. Pelaajan on osattava ratkaista asunnosta löytyviä tehtäviä päästäkseen eteenpäin – ja lopulta ulos talosta. Lisää tietoa pelistä
