Lepakko on hyvä hyönteisterminaattori, se voi syödä jopa yhden yön aikana lähemmäs 3000 hyönteistä. Lepakonpönttö on yksinkertainen tehdä ja myös helppo tapa auttaa lepakoita. Kun lepakot saavat itselleen asuinpaikan, ihmiset saavat pihalleen oivan hyttyspyydystäjän.
Nurmijärveläinen Vesa Kataja innostui lepakkopöntöstä kuultuaan kaveriltaan, että lepakot voivat hävittää jopa tuhansia hyttysiä ja paarmoja päivässä. Katajan omakotitalon hiukan varjoisa terassi on muutoin mukava oleskelupaikka, mutta itikat ovat usein kiusana, varsinkin illalla.
Nyt kelpaa rouvan istuskella terassilla iltasella, kun itikkahätyyttelijä on tässä nurkan takana
Tuttavalta Kataja sai pöntön teko-ohjeet ja näppärä lepakkoluola syntyi iltapuhteina autotallissa. Naapuri Kalle Ranta-aho tuli auttamaan pöntön sijaintipaikan tuumailussa ja kiinnittämisessä.
– Nyt kelpaa rouvan istuskella terassilla iltasella, kun itikkahätyyttelijä on tässä nurkan takana, totetaa Vesa Kataja tyytyväisenä.
Katajien mahdollisuudet saada pönttöön asukkaita ovat hyvät, sillä tontilla lepakoita on havaittu liikkuvan pyyntipuuhissa jo aiemmin.
Vehreä ympäristö takaa ravinnon ja pönttö yöpaikan
Lepakot eivät viihdy vain harvemmin asutuilla alueilla. Havaintoja on tehty esimerkiksi isojen kaupunkien ydinkeskustoissa talojen ullakoilta.
Nahkasiipiiä voi siis bongata lähes missä vain, kunhan alue on vehreä. Se takaa lepakoille riittävän hyönteisravinnon saatavuuden.
– Lepakoita vaivaa samanlainen asuntopula kuin kolopesien lintuja, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon projektitutkija Eeva-Maria Kyheröinen.
Lepakkopönttö onkin hyvä ja helppo tapa auttaa lepakoita, sillä nykyajan hoidetut metsät ja tiheästi asutut alueet eivät tarjoa niille riittävästi asuinkoloja.
Uusi pönttötyyppi tarjoaa lepakolle lokeroita
Vanhan suosituksen mukainen pönttö opastettiin tekemään raakalaudasta, yläosastaan kapenevaksi ja alareunaan jättämään noin kahden senttimetrin korkuinen kulkuaukko. Kansainvälisten tutkimustulosten myötä Luonnontieteellinen keskusmuseo on päivittänyt lepakonpönttöohjeistustaan.
Uusi vanerista valmistettava pönttötyyppi on suorakulmion mallinen sekä vanhaa suurempi ja litteämpi. Lisäksi pöntön sisälle rakennettavat lokerot mahdollistavat lepakoiden liikkumisen ja siten sopivan lämpötilan hakemisen pöntön sisällä.
Pöntön sisäosat kannattaa karhentaa, jolloin lepakot saavat paremman otteen kynsillään.
Lepakonpönttö on hyvä rakentaa riittävän isoksi, jotta lepakoilla olisi tilaa liikkua.
– Lepakonpönttö on hyvä rakentaa riittävän isoksi, jotta lepakoilla olisi tilaa liikkua. Lisäksi pöntön kulkuaukon alle voi myös laittaa riman, jolloin siihen tipahtaneet lepakonpapanat kertovat onko pöntössä asukkaita, Kyheröinen sanoo.
Tarkemmat rakennusohjeet uudenmalliseen lepakonpönttöön löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta. Vanhan pönttömallin ohjeet voi katsoa Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen vanhalta sivustolta.
Lepakko viihtyy päivällä lämpimässä
Pönttö asetetaan tuulettomaan, aurinkoiseen paikkaan noin kolmen metrin korkeuteen siten, etteivät kissat tai muut eläimet pääse häiritsemään asukkaita. Mikään ei myöskään estä useamman pöntön sijoittamista lähelle toisiaan.
Pönttöä kiinnittäessä on huomattava varata riittävästi lentotilaa lepakon kiitoradaksi. Pöntössä voi majailla kerrallaan yksi tai useampia lepakoita tai lepakkolajeja.
Paras aika tarkkailla pöntön asukkaita on hämärässä, auringon laskiessa horisontin taa, niiden lähtiessä yölliselle saalistusretkelle.
Osallistu lepakkobongaukseen!
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 25.-27.7.2014 järjestyksessään neljännen lepakkobongauksen. Kuka tahansa ikään katsomatta voi osallistua ja havainnoida tunnin verran valitsemallaan paikalla lepakoita.
– Suomessa on paljon alueita, joista on niukasti havaintoja ja siksi lepakkobongaus antaa arvokasta havaintotietoa, sanoo Eeva-Maria Kyheröinen. Havaintomäärät eivät ole olleet aiempina vuosina valtavia, mutta ilahduttavasti havaintoja on saatu myös niukemmin tunnetuilta seuduilta.
Erityistä lajituntemusta lepakkobongaukseen osallistujilta ei edellytetä, mutta lajeja voi yrittää tunnistaa silmämääräisesti mm. lentopaikan ja ulkonäön perusteella. Ennen bongausta kannattaa tutustua esimerkiksi Suomessa esiintyviin lepakkolajeihin yhdistyksen Suomen lepakkolajit -sivulla tai perehtyä yleisesti lepakoihin Yle Oppimisen artikkelin avulla.
Tarkemmat ohjeet ja havaintolomake löytyvät Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen Lepakkobongaus 2014 -sivulta.
Ulos luontoon -ohjelma tutustui lepakoihin
Lisää aiheesta:
Luonnontieteellinen keskusmuseo: Rakenna lepakkopönttö!
Yle Oppiminen: Lepakko suunnistaa äänen avulla
Ulos luontoon: Lepakkomissio
Yle Uutiset: Lepakkopönttö on kesän halvin sääskiansa
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry.
