– Poliittisesti Kiinan johdolle on hyvin hankalaa myöntyä Hongkongin mielenosoittajien vaatimuksiin.
Näin arvioi professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta. Hän uskoo, ettei Kiinan keskusjohto peräänny hongkongilaisten edessä.
Kiinan yhteiskuntaan ja kultturiin erikoistunut professori Matti Nojonen muistuttaa, että Kiinassa on jatkuvasti meneillään satoja mielenosoituksia.
– Perääntyminen olisi viesti maan sisällä. Se merkitsisi, että keskusjohto voi luopua absoluuttisesta vallasta. Niin ei voi käydä.
Erityisen tarkasti Hongkongin käänteitä katsotaan Taiwanissa. Kiinan näkemys on, että Taiwan kuuluu Kiinan kansantasavaltaan. Kiina toimii Hongkongissa Taiwanin katseiden alla, eikä siitäkään syystä anna vaikutelmaa lepsuilusta.
– Kommunistisen puolueen johtaja ja Kiinan presidentti Xi Jinping on luonut itsestään mielikuvan tiukkana johtajana. Olisi iso isku Xin maineelle, jos hän tässä näyttäisi pehmeältä.
Terrorismilait antaisivat laajat valtuudet
Kiinan keskushallinnon puhe Hongkongin mielenosoituksista on koventunut kovenemistaan. Lausunnoissa viitataan terrorismiin ja terroristiseen toimintaan.
Pekingin retoriikalla halutaan muistuttaa hongkongilaisia siitä, että keskushallinto voi tulkita mielenosoittajien toiminnan valtion vastaiseksi.
– Tällöin viranomaiset voisivat käyttää terrorismilakeja. Ne antavat viranomaisille hyvin laajat valtuudet toimia.
Kiinan poliisivoimat ovat olleet muutamien päivien ajan harjoituksissa Shenzenin kaupungissa Hongkongin rajalla. Puolisotilaallisia joukkoja on siirrelty raja-alueella ja valtionmedia on näyttänyt panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen liikkeitä samoilla seuduilla.
Kommunistisen puolueen keskusjohto näyttää voimaa ja arsenaaliaan. Se on itsessään tyly viesti.
"Yksi maa, kaksi järjestelmää" katkolla?
Rajulla armeijan ja poliisin väliintulolla olisi erittäin suuri hinta.
– Se saattaisi olla jopa lopullinen isku "yksi maa, kaksi järjestelmää" -politiikalle, Nojonen arvioi.
Kun Hongkong siirtyi vuonna 1997 Britannian alaisuudesta Kiinan hallintaan, kaupungissa alkoi kokeilu, jossa markkinatalous yhdistettiin autoritaariseen ja keskusjohtoiseen valtioon.
Hongkong on pankkeineen ja finanssisektoreineen vapaan kaupan keidas Kiinassa. Kommunistisen puolueen johdolle se on ollut ikkuna länsimaisittain toimivaan markkinatalouteen sekä jonkinasteiseen demokratiaan ja sananvapauteen. Lähiajat näyttävät, miten tälle kokeilulle käy.
Kiinan keskusvallan väkivaltainen väliintulo aiheuttaisi luonnollisesti myös kansainvälisen selkkauksen.
– Vaikutukset olisivat kansainvälisesti ajateltuna laajat. Millaisiin sanktioihin se johtaisi, se on vielä hyvin auki, professori Matti Nojonen sanoo.
Muun muassa Britannia, Yhdysvallat ja YK ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Kiinan viranomaiset ovat tiellä, jossa käytetään suhteettoman kovia otteita demokratiamielenosoitusten tukahduttamiseksi.
Aiheesta lisää:
Hongkongin lentokentällä kahakoita – kenttä lamaantunut lähes kokonaan
