Kun ulospääsyä koronavirustilanteesta etsitään, on Suomella vaihtoehtoja, joista valita. Ehkä jopa enemmän, kuin monilla muilla mailla.
Näin arvioi valtiosihteeri Martti Hetemäki. Hänen työnsä valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä oli määrä päättyä jo keväällä, mutta maailmanlaajuinen pandemia pani virkamiespomon suunnitelmat uusiksi. Ministeriön johdossa Hetemäki jatkaa kesäkuun loppuun saakka.
Noin viikko sitten Hetemäki nimitettiin myös johtamaan työryhmää, joka valmistelee nyt nopealla aikataululla suunnitelmaa Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet jälkihoitoa varten. Eräänlainen koronan "exit-ryhmä", siis.
Toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä Hetemäen ryhmältä odotetaan suunnitelmaa siitä, miten koronaviruksesta johtuvia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja voitaisiin rajata.
Samalla ryhmän on määrä kertoa, miten reilun kuukauden ajan voimassa olleista rajoitustoimenpiteistä voitaisiin irrottautua.
– Suomi on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että toimeen ryhdyttiin ajoissa. Rajoitukset ovat olleet toimivia ja virustilanne on meillä hallinnassa, Hetemäki arvioi Ylelle.
Julkisuudessa on kehuttu esimerkiksi Saksan toimintaa. Maan poliittinen johto on kertonut, miten rajoitukset poistuvat askel kerrallaan tiettyjen ehtojen täyttyessä.
Samankaltaisia suuntaviivoja Hetemäki lupailee myös omalta työryhmältään.
– Varmasti teemme tällaisia kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan sitten vaiheistusta rajoitusten poistamiseksi.
Onko edessä uusi strategia?
Kansliapäälliköiden työryhmän tukena on tiedepaneeli, johon on kutsuttu tutkijoita ja asiantuntijoita eri aloilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriö tarjoavat ryhmälle puolestaan epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan. Juuri sillä on Hetemäen mukaan "ratkaiseva merkitys" ryhmän suunnitelmien kannalta.
– Mutta on selvää, että meiltä puuttuu paljon tietoa määräaikaan mennessä. Mikä tahansa suunnitelma onkaan, sitä joudutaan varmasti tarkentamaan.
Mediakeskustelussa tähyillään paljon ulkomaille. Milloin onnistuneena esimerkkinä on Etelä-Korea, milloin pohditaan "Ruotsin mallin" hyviä ja huonoja puolia.
– Ulkoministeriö teettää (työryhmällemme) arvioita siitä, mitä toimia muut maat ovat valinneet ja ennen kaikkea miksi, Hetemäki sanoo.
Sitä, millaisia aineksia strategiaan lopulta poimitaan, on vielä ennenaikaista arvioida. Mutta jotta yhteiskuntaa pystyttäisiin hiljalleen avaamaan, korostaa Hetemäki testaamisen ja tartuntojen jäljittämisen merkitystä.
– Se on ollut hallituksen selvä linja, että testaamista lisätään, hän sanoo.
– Toistaiseksi strategia on perustunut siihen, että kun ei tiedetä, keillä virus on, joudutaan tekemään laajoja rajoitustoimia. Mutta jos tartuntoja voitaisiin jäljittää niin, että eristäminen olisi kohdennetumpaa, olisivat haitat paljon pienemmät sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Onko suomalaisella yhteiskunnalla mahdollisuuksia tai resursseja tällaiseen tartuntaketjujen jäljittämiseen?
– Suomessa on hyvä terveydenhuoltojärjestelmä ja tietolähteet. Meillä on kaikki edellytykset pärjätä yhtä hyvin kuin muillakin.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ei kommentoi rahapolitiikkaa
Toukokuun loppuun mennessä työryhmän tulisi tuottaa myös suunnitelma "kriisin jälkihoitoa koskevista toimenpiteistä ja niiden valmistelusta yhteiskunnan eri sektoreita koskien".
Se tarkoittaa Hetemäen mukaan myös arvioita siitä, kuinka paljon julkisen talouden on otettava iskua koronakriisistä.
– Täytyy varmaan (arvio) suuruusluokasta esittää, valtiosihteeri sanoo.
Millaisia toimenpiteitä kriisin jälkihoitoa ajatellen voidaan sitten tehdä?
– Kyllä ne liittyvät väestön toimeentuloon, työllisyyteen ja vaikkapa koulutukseen ja perheiden tilanteeseen.
Hetemäki katsoo, että julkinen velka tulee varmasti kasvamaan. Kysymysmerkki on se, kuinka pysyvästi ja millaisten mekanismien kautta.
Kriisin helpottamiseksi on ehdotettu esimerkiksi erilaisia rahapoliittisia toimenpiteitä. Hetemäki ei kuitenkaan ota itse kantaa esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) rooliin kriisin keskellä.
– Valtiovarainministeriössä me emme perinteisesti kommentoi rahapolitiikkaa.
Siihenkään virkamiehet eivät ota kantaa, mitä muuttuva taloudellinen tilanne tarkoittaa hallituksen kaavailemille hankkeille.
– Sitä on hallituksen arvioitava, Hetemäki sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.4. klo 23 saakka.
Lue myös:
