– Kiina on toipumassa koronaviruksesta. Pahin vaihe oli tammi–helmikuussa. Kiinalaisen uuden vuoden kieppeillä koko yhteiskunta laitettiin sulkutilaan, mutta siitä on nyt kiivetty reippaasti ylöspäin, kiteyttää Kiinan-tuntija Tuuli Koivu.
– Teollisuuden osalta tilanne on hyvä, mutta koronavirus on jättänyt jäljen ihmisten mieliin, ja kuluttaminen takkuilee edelleen, hän jatkaa.
Suomen Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on tutkinut vuosia Kiinan taloutta. Viimeksi hän kiersi Kiinan rannikon keskuksia marraskuussa, eli juuri ennen kuin epidemia mullisti elämän gmaassa.
Vaikka teollisuuden tuotantolinjat saadaan vauhtiin, on kuluttajien käytöstä vaikea ennakoida myös Kiinassa. Kuten lännessäkin, koronakriisi on rankaissut Kiinassa etenkin pieniä yrityksiä.
– Haavoittuvimpia ovat olleet yksityiset yritykset, kuten ravintolat, ruoan kuljettajat ja yleensä pienyrittäjät, muistuttaa Tuuli Koivu.
Virus ja työttömyys pelottavat
– Suurin osa kiinalaisista työntekijöistä on palannut töihin jo maaliskuussa – jollei työpaikka ole tällä välin kadonnut, sanoo Tuuli Koivu.
Hänen mukaansa Kiinan teollisuudessa tuotanto pyörii jo viime vuoden tasolla, ehkä ylikin sen. Mutta ongelma on kysynnän katoaminen.
– Esimerkiksi autokauppa näyttää jääneen kriisiä edeltäneen tason alapuolelle, sanoo Koivu.
– Autotehtaat eivät louskuta täysillä. Kuluttamista painaa se, ettei vielä uskalleta liikkua vapaasti ja matkailla, arvioi Tuuli Koivu.
– Virusta pelätään aivan niin kuin meilläkin
Koivu muistuttaa, että kyse ei ole vain koronan pelosta. Myös työttömyys huolestuttaa, ja kiinalaisten odotus omasta tulokehityksestään on heikentynyt selvästi.
– Tällä hetkellä pistetään säästöön paljon suurempi osa tuloista kuin ennen koronakriisiä.
Työttömyys uhkaa yhteiskuntarauhaa
Koronapysähdyksen paisuttama työttömyys on Kiinalle vakava uhka, joka voi järkyttää yhteiskuntarauhaa.
– Kyllä sillä voi olla seurauksia, arvioi Tuuli Koivu.
– Me tiedämme hyvin vähän Kiinan työmarkkinoista. Tietoja kerätessä on turvauduttava kyselytutkimuksiin ja yritysten ilmoituksiin. Nämä luvut kertovat, että maassa on syntynyt kymmenien miljoonien työttömien joukko.
– Jos Kiinassa alkaa kuohua, niin se pidetään yleensä aisoissa ja siihen puututaan hyvin matalalla kynnyksellä. Työttömyys on yksi kommunistisen puolueen ja Kiinan johdon painajaisista, ja sen hoitoon yritetään nyt paukut laittaa.
Nykyinen koronakriisi on Kiinan kannalta pahempi kuin vaikkapa rahoituskriisi taannoin, vertaa ekonomisti Tuuli Koivu. Hän muistuttaa, että Kiinan talouskasvua hidastui jo ennen epidemian puhkeamista. Nyt ollaan entistä vakavammassa paikassa.
Kasvutavoite jätettiin julkistamatta
Työttömyys nousi keskeiselle sijalle Kiinan kommunistipuolueen kokouksessa, vahvistaa myös professori Kerry Brown. Yle haastatteli King’s College -yliopiston Kiinan-tutkimuksen professoria puhelimitse Lontoosta.
– Kiinan puoluekokous ilmoitti, että se ei aseta kasvutavoitetta, vaan pyrkii yhdeksän miljoonan uuden työpaikan luomiseen kaupungeissa, sanoo Kerry Brown Ylelle.
Aiemmin Kiinan talouden totuttiin kasvavan kuuden prosentin vauhdilla, nyt ennuste jää 1,2 prosentin tasolle.
Kerry Brownin mukaan on kuitenkin suuri saavutus, että Kiinassa ylipäätään päästään kasvuun.
– Kasvua on oltava, olipa se sitten yksi, kaksi tai kolme prosenttia. Vaikka Kiinan talouskasvu ei olisikaan valtavaa, se voi tukeutua muihin seikkoihin, kuten kansallistunteeseen ja laadulliseen kasvuun.
– Kiina voi vahvistua, jos sen talous elpyy nopeasti ja työllisyyden ongelmat saadaan ratkaistua, arvioi professori Brown
Hän muistuttaa, että samaan aikaan monet muut maat vielä kamppailevat koronaviruksen aiheuttamien ongelmien kanssa.
– Niinpä tämä tilanne voi korostaa Kiinan asemaa, mutta toisaalta samalla eristää sen. Se on nyt hyvin monimutkaisessa tilanteessa, sanoo Brown.
– Uskon että Kiinassa ymmärretään, että sekin on riippuvainen muusta maailmasta.
Maailmankaupan riippuvuussuhteet huolestuttavat
Koronaepidemia nosti maailmanlaajuisesti esiin huolen siitä että tuotantoketjut ovat liian pitkät.
Suomen Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu muistuttaa, että länsimaissa käydään nyt kovaa keskustelua varautumisesta seuraavaan pandemiaan, ja esimerkiksi suojavarusteiden tuotantoa tullaan siirtämään Kiinasta pois.
Mutta muun teollisuuden suhteen en näe valtavaa marssia Kiinasta ulos, sanoo Tuuli Koivu.
– Yrityksillä on edelleen monia syitä pysyä lähellä Kiinan isoja markkinoita, jossa tuotanto on kustannustehokasta. Sitä koronakriisi ei hetkessä muuta, muistuttaa Tuuli Koivu.
– Jo sitä ennen on moni yritys monipuolistanut tuotantoketjuja, ja varoo liiallista riippuvaisuutta Kiinasta.
Lue lisää:
