Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Missiostaan vaitonaisen Kiinan luotain saavutti Marsin Arabiemiraattien kannoilla

Tianwen-1-luotaimen kotiuduttua Marsin kiertoradalle laskeutuja vie Marsin pinnalle mönkijän. Mikään maa ei ole yrittänyt vastaavaa ensimmäisellä lennollaan.

Luotain, jolla on kartion muotinen kupoli ja aurinkopaneelisiivet.
Tianwen-1-luotain otti itsestään selfien ollessaan vielä alkutaipaleella. Kuva: Kiinan avaruushallinto
  • Anniina Wallius

Heinäkuussa matkaan laukaistu Kiinan Mars-luotain Tianwen-1 on saavuttanut naapuriplaneettamme kiertoradan päivää sen jälkeen, kun Arabiemiraattien al-Amal pääsi perille. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotaimella on matkaa vielä viikon verran.

Vaikka avaruustutkimuksessa on kiistatta myös politiikkaa ja valtioiden halua näyttää teknistä paremmuutta, kolmen Mars-luotaimen laukaisemisen juuri viime kesänä saneli säästeliäisyys.

Maa ja Mars ovat kerran runsaassa kahdessa vuodessa niin suotuisissa asemissa, että matka-aika on lyhyimmillään ja polttoaineen kulutus siksi pienimmillään. Lähtevän luotaimen painosta polttoainetta on jopa 90 prosenttia.

Kiinalla on viime vuosilta näyttöä erittäin onnistuneesta kuuohjelmasta, mutta matka Marsiin on Kiinalle ensimmäinen. Se ei silti aloita hillitysti kiertäjällä, kuten muut maat aiemmin ja Arabiemiraatit tällä kertaa, vaan mukana ovat myös laskeutuja ja mönkijä.

Nimi Tianwen, "taivaalle esitetyt kysymykset" on peräisin 2 300 vuotta sitten eläneen runoilijan Qu Yuan runosta.

Kohteena Utopia Planitia

Marsia on määrä tarkkailla sekä luotaimen instrumenteilla kiertoradalta että mönkijän laitteilla Marsin pinnalta ja sen alta. Mönkijän tutkimuslaitteistossa on tutka, jonka kerrotaan pystyvän katsomaan jopa sadan metrin syvyyteen marsperään.

Kiinan avaruushallinnon mukaan marsperästä ja Marsin kaasukehästä ei ole koskaan ennen tehty yhtä kattavaa tutkimusta. Mönkijän työajaksi on kaavailtu muutamaa kuukautta, kiertäjän vajaata kahta vuotta.

Mönkijä on tällä tietoa määrä laskea Marsiin kesän kynnyksellä. Laskeutumispaikka on Utopia Planitia -tasanko, jota Nasan Viking 2 -mission laskeutuja tutki 1970-luvun loppuvuodet.

Nasa jatkoi Utopia Planitian havainnointia sittemmin kiertäjästä ja pystyi kertomaan, että tasangolla on vesijäätä. Yksi Tianwen-1-mission tavoitteista lienee saada lisätietoa siitä, miten jää on jakautunut. Tieto on olennaista Marsiin kaavaillulle ihmisasutukselle.

Tulipyrstöinen raketti nousemassa taivaalle.
Tianwen-1:tä kuljettanut Pitkä marssi -kantoraketti lähti Wenchangista Kiinasta viime heinäkuussa. Kuva: EPA

Kiina on yrittänyt päästä Marsin kiertoradalle kerran aikaisemmin, mutta vuoden 2011 yritys päättyi liekkeihin Maan ilmakehässä.

Venäläisen kantoraketin räjähdyksessä tuhoutui Kiinan Marsin-kiertolaisen lisäksi venäläinen luotain, jonka piti tutkia Marsin kuuta Phobosia.

Uuteen hankkeeseen Kiina ryhtyi täysin omin voimin. Luotaimen vei avaruuteen Kiinan uusi Pitkä marssi 5b -kantoraketti, eikä tutkimusohjelmassa ole tällä kertaa mukana muiden maiden osaamista.

Toisin kun Arabiemiraattien ja Yhdysvaltain avaruushallinnot, Kiina ei tiedottanut myöskään lähtö- ja saapumisajoista etukäteen.

Marsin ympärillä on monta pörrääjää

Al-Amal, Tianwen-1 ja pian saapuva Nasan Perseverance-mönkijää kuljettava luotain eivät kierrä Marsia kolmistaan. Kiertoradalla on ennestään kuusi luotainta.

Mars Odyssey, Mars Reconnaissance Orbiter ja MAVEN, jotka laukaistiin vuosina 2001, 2005 ja 2013, kuuluvat Nasalle.

Euroopan avaruusjärjestön Esan puolesta työtä tekevät vuosina 2003 ja 2016 matkaan lähteneet Mars Express ja ExoMars Trace Gas Orbiter. Jälkimmäinen on yhteinen missio Venäjän avaruushallinnon Roskosmosin kanssa.

Kuudes Marsin tämänhetkinen kiertolainen on Intian Mangalyaan. Se laukaistiin vuonna 2013.

Marsin pinnalle pehmeästi on kautta aikain päässyt vain Nasa ja kerran Neuvostoliitto aikana, jolloin avaruustutkimus oli asevoimien alaisuudessa eikä Roskosmosia vielä ollut. Vuoden 1971 onnistuminen oli historiallinen, mutta yhteys kesti vain sekunteja.

Marsissa pinnalla mönkii juuri nyt Nasan Curiosity, jo yhdeksättä vuottaan. Nasan laskeutuja InSight puolestaan on tutkinut marsinjäristyksiä ja planeetan muita sisuskaluja runsaan kahden vuoden ajan.

Aiheesta aiemmin:

Arabiemiraatit onnistui rikkomaan "Marsin kirouksen" ensi yrittämällä

Ikkuna Marsiin on auki – Suomi jatkaa huippututkimustaan Nasan hankkeessa

Kuuntele Ylen Tiedeykkösen 9.10.2020 julkaistu juttu:

Mars on nyt lähimmillään Maata - heinäkuussa lähetetyt luotaimet ovat puolimatkassa
Ohjelmassa pääsevät ääneen Nasan Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin.