Antikvariaattien, divareiden kulta-aika oli 1970-luvulla, jolloin lähes jokaisessa kaupungissa oli antikvariaatti.
Niistä päivistä antikvariaattien määrä on reippaasti vähentynyt, mutta tuhoontuomittu ala ei kuitenkaan ole.
Suomen Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Surojegin arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 50 antikvariaattia. Siinä ovat mukana niin kivijalkamyymälät kuin netissä toimivat liikkeet.
Määrä on viime vuodet pysynyt ennallaan.
Verkkokaupalla vai ilman?
Antikvariaattien kohdalla on pitkään puhuttu verkkokaupan koko ajan kasvavasta merkityksestä, ja merkitys onkin iso.
Esimerkiksi Seinäjoella Sarjismestan tuloista 85 prosenttia tulee verkkokaupan kautta. Loput tulevat kivijalkamyymälästä.
Omistaja Harri Tastula perusti kivijalkamyymälän vajaa kolme vuotta sitten eikä hän aio siitä luopua.
– Ennen kivijalkaliikettä tein pitkiä ostosreissuja, mutta nykyään minulle tarjotaan paljon tavaraa suoraan tänne. Se on tuonut lisää uskottavuuttakin, kertoo Tastula.
Seinäjoelta löytyy myös toinen antikvariaatti, Heidi Anttilan HeiDivari. Sekin on perustettu kolmisen vuotta sitten.
Se ero Tastulan ja Anttilan toiminnassa on, ettei Anttila aio lähteä verkkokauppaan.
– Onhan tämä tosi outo ratkaisu, ettei ole nettiin panostanut. Yritän parhaani, että saan toiminnan pääpainon pysymään kivijalkaliikkeessä. Se on itselle se hieno juttu, Anttila sanoo.
Kivijalkamyymälät pitävät pintansa
Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Surojegin on huomannut, että kivijalkamyymälät pitävät edelleen pintansa.
– On ilahduttavaa, että on tullut uusia nuoria toimijoita tilalle. Kivijalkamyymälöillä on tulevaisuutta.
Kivijalkamyymälöiden tenhoon uskovat myös seinäjokelaiset divareiden pitäjät.
Harri Tastulan Sarjismestan kohdalla myymälä avattiin vasta pitkän aikaa verkkokaupan perustamisen jälkeen. Tastula sanoo, että varastosta tuli myymälä.
Puheenjohtaja Surojegin muistuttaa myös, että antikvariaatissa vierailu on kokonaisvaltainen kokemus. Tuoksut, äänet ja löytämisen ilo.
– Ainoastaan kivijalkaliikkeestä voit hankkia kirjoja, joiden olemassaolosta et vähän aikaa sitten tiennyt mitään.
Elämäntapana antikvariaatti
Sekä Heidi Anttila että Harri Tastula kuvaavat antikvariaattitoimintaansa elämäntavaksi.
Anttila sanoo, että aikoinaan kun hän perusti divarin, oli pääasia, että saa tehdä sellaisten asioiden kanssa työtä mistä pitää.
– Tapaa monenlaisia ihmisiä, ja ne tuotteet mitä myyn, ovat itselleni tosi rakkaita. Niiden kanssa on kiva puuhastella, Anttila toteaa.
Tastulan aatokset ovat samat. Tastula ei kuitenkaan ole pelkästään antikvariaatin varassa. Hän työskentelee lehtimyynnin parissa siviilissäkin.
– Ei pelkästään tällä pärjäisi, sanoo Tastula ja heilauttaa kättään divarin hyllyjen edessä.
Anttilan myymälän valikoimassa on pääasiassa kirjoja ja elokuvia. Hän kuvaakin myymäläänsä perinteiseksi divariksi. Nyt mietinnässä on liikepaikan vaihto.
– Mielelläni teen tänä lopun elämäni, jos vaan talous antaa myöten.
Lue seuraavaksi:
Kierrätetyt kirjat kasvattavat suosiotaan lahjoina - joskus joudutaan myymään ei-oota
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.
