Enemmistö Ylen kuntavaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista kannattaa käyttäytymisohjeiden laatimista kunnanvaltuustoihin.
Vaalikoneeseen vastanneista hieman yli puolet, 59 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen "kuntani valtuusto tarvitsee käyttäytymisohjeet, joissa määritellään millainen käytös tai puhe valtuuston kokouksissa on kiellettyä".
Suurinta kannatus oli vasemmiston, vihreiden, RKP:n ja sosiaalidemokraattien riveissä.
Sen sijaan perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ehdokkaista vähemmistö piti yhteisiä sääntöjä tarpeellisina.
Ohjeita kaivataan, sillä kuntapäättäjien kokema häirintä on lisääntynyt.
Asia käy ilmi esimerkiksi Kuntaliiton tuoreesta kyselystä. Viime syksynä julkaistun kyselyn mukaan yli kolmannes valtuutetuista tai kunnan viranhaltijoista on kokenut uhkailua ja häirintää, kun kuusi vuotta sitten osuus oli neljännes.
Epäasiallinen käytös on tuttua esimerkiksi Lahdessa. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Karin (sd.) mukaankäytöskoodisto on viime vuosina "murentunut".
– Meillä on ollut Lahdessa hyvin perinteinen tapa toimia pukeutumisesta ja toisten kohtelemisesta alkaen. Puhuttelemme toisiamme sukunimellä ja pidämme henkilökohtaisuudet poissa asioista, Karisanoo.
Hänen mukaansa "syyttelevä ja toisia osoitteleva ote" on kuitenkin lisääntynyt. Osa valtuutetuista on alkanut jättää puheenvuoroja käyttämättä valtuustossa sen vuoksi, että on pelännyt leimaantuvansa tai tulevansa syytetyksi, Kari sanoo.
– Tällaista palautetta minulle on tullut valtuuston varapuheenjohtajan roolissa, ja se on huolestuttavaa kehitystä. Silloin ollaan demokratiassa siinä pisteessä, että asiaan pitää puuttua.
Lahdessa hyvän käytöksen ohjeet onkin jo laadittu. Valtuusto päätti niistä kuluvana keväänä. Kari sanoo, että kyseessä on yhteisten pelissääntöjen kirja, jolla halutaan kitkeä epäasiallisuudet.
– Koetiin, että tämä on hyvä saada paperille ja normittaa.
Myös Oulun kaupunginvaltuustossa on painittu asian kanssa.
Huono käytös ja häirintä voi olla äänen korottamista, huutamista, tiuskimista, haukkumista ja väärän tiedon levittämistä, vasemmistoliiton oululaisvaltuutettu, kansanedustaja Hanna Sarkkinen luettelee.
Tyypillistä on, että häirintä leviää kokoussalista sosiaaliseen mediaan. Sarkkinen sanoo, että yksi ikävistä seurauksista on, että se vie huomion pois tärkeämmistä asioista.
– Keskustelu itse aiheesta siirtyy pois, ja siirrytään keskustelemaan käytöksestä.
Ilmiö kuormittaa jo valmiiksi raskasta työtä, jota kunnanvaltuutetut tekevät tyypillisesti oman päivätyönsä ohessa, Sarkkinen sanoo.
Perussuomalaisten ehdokkaan, kansanedustaja Tom Packalénin mielestä sääntöjä ei sen sijaan tarvita. Hän sanoo,että valtuuston puheenjohtajan tulee ohjata keskustelua ja kitkeä epäasiallisuudet.
Packalén epäilee, että yksittäisen valtuutetun käytöksen korjaamiseen ei ole olemassa demokraattisia keinoja.
– Huono käytös ei ole hyväksyttävää. Mutta jos joku on valittu tehtävään eikä osaa käyttäytyä, ei häntä kevyin perustein saa pois.
Kuntaliitto: Mitä huonompi ilmapiiri, sitä vähemmän kuntalaiset luottavat päättäjiin
Kuntaliiton mukaan ohjeita kannattaisi kunnissa kuitenkin laatia.
– Häirintä on yleistynyt niin paljon, että kyselyjen mukaan se voi häiritä jo päätöksentekoa. On tärkeää tehdä eettiset ohjeet tai pelisäännöt, jotka sisältävät myös käyttäytymisohjeita, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntaliitto pitää häirinnän kasvua todellisena uhkana. Vaikutus lähtee jo siitä, että moni harkitsee vakavasti tai jopa välttää ehdolle lähtemistä.
Liitto selvitti hiljattain, mitkä tekijät vähentävät kiinnostusta ehdokkuuteen. Häirintä ja uhkailu tulivat kolmantena yksityiselämän seikkojen ja kunnan heikon taloudellisen tilanteen jälkeen.
– Se on todella valitettavaa, Pekola-Sjöblom sanoo.
Hänen mukaansa ilmiö on tuttu myös esimerkiksi Ruotsista, jossa tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut kuntapäättäjät ovat jättäneet jopa valtuustokauden kesken häirinnän takia.
Pekola-Sjöblom uskoo, että kunnanvaltuustoissa häirintä voi korostua valtakunnan politiikkaa enemmän, sillä kunnissa tehdään päätöksiä lähellä olevista, arkea koskettavista asioista.
– Kun kyläkoulu lakkautetaan ja rakennetaan tuulivoimaa lähelle, ne herättävät suuria tunteita.
Hän sanoo, että pelkkä käytösohjeiden laatiminen ei kuitenkaan riitä. Asia pitäisi käydä läpi valtuustoissa jopa vuosittain. Koulutusta pitäisi antaa jo kuntavaaliehdokkaille.
– Pelisäännöt pitäisi kerrata koulutuksessa uuden valtuustokauden alkaessa ja sen jälkeen joka vuosi. Jo keskustelu avaa haasteita ja tuo ymmärrystä.
Ohjeissa pitäisi Pekola-Sjöblomin mielestä muistuttaa esimerkiksi asiallisesta ja kunnioittavasta kielenkäytöstä. Joissain kunnissa ohjeet on ulotettu koskemaan myös sosiaalista mediaa.
Kuntaliiton tutkimuksissa käy myös ilmi, että huono päätöksentekoilmapiiri heijastuu suoraan kuntalaisten luottamukseen.
– Ne menevät yleensä yksi yhteen. Mitä huonommaksi päättäjät arvioivat kyselyissä ilmapiirin, sitä huonompaa on samassa kunnassa ollut kuntalaisten luottamus päätöksentekoon.
Lahtelaisvaltuutettu ja kansanedustaja Mika Karin mielestä asiallinen käytös on poliitikon ammattitaidon ytimessä.
– Parhaimmillaan poliitikot onnistuvat työssään erottamaan ihmiset ja asiat toisistaan niin, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset, hän sanoo.
Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 8.6. saakka.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: useat ehdokkaat ovat pimittäneet rikostaustaansa puolueilta, miksi se on mahdollista?
Lue lisää:
Tutustu Ylen kuntavaalikoneeseen
