Tänä vuonna ainakin osassa lukioista järjestetään penkkarit – sittenkin. Riihimäen lukiossa abiturientit huokaisivat helpotuksesta.
– Olet katsonut yläkoulussa, kun abit ovat käyneet heittelemässä karkkeja. Onhan se iso etappi, minkä on saavuttanut lukiourallaan, sanoo kevään abi Veikka Ruotsalainen.
Vieressä nyökyttelee abi Santeri Lehtiniemi.
– Se on ryhmähengelle kiteytyskohta, kun kolmen vuoden urakan jälkeen päästään yhdessä juhlimaan. Onhan tätä suunniteltu ja tästä unelmoitu pitkään: mikä asu, minkälaista abivideota tehdään ja millainen on abigaala penkkareissa. On mukavaa, että päästään toteuttamaankin se.
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ma. tutkimuspäällikkö Sofia Laine vahvistaa penkkarien ja vanhojentanssien tapaisten juhlien merkityksen nuorille.
– Kaikenikäisillä ihmisillä on luonnollinen tarve nousta arjen yläpuolelle. Kun jokin asia on saavutettu, sitä on syytä juhlistaa.
Laine muistuttaa, että penkkarit ja vanhojentanssit liittyvät nuorten uuteen sosiaaliseen rooliin yhteisössä. Juhlat on tapa näyttää kaikille, että töitä on tehty ja opiskeluissa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen.
– Se on tärkeää myös ystävyyssuhteiden näkökulmasta. Voidaan yhdessä juhlistaa uutta roolia.
Nuoret ovat kärsineet eniten stressistä
Veikka Ruotsalainen ja Santeri Lehtiniemi ovat opiskelleet lähes koko lukioaikansa koronan varjossa. Kun lukio syksyllä 2019 alkoi ei ollut aavistustakaan, että kulman takana odottaa koronapandemia, joka tarkoitti etäopetusta, yhteisten tapahtumien perumista ja epävarmuutta tulevasta.
Nuoret miehet sanovat olevansa sosiaalisia. He kaipasivat etäopetuksen aikana erityisesti muita opiskelijoita, väli- ja ruokatunteja sekä lukion erilaisia tapahtumia. Juuri niitä, missä luodaan ryhmähenkeä.
Lukiovuodet koronan kanssa jättävät arpia, vaikka nyt näyttää valoisammalta. Lehtiniemi uskoo, että koronasta koituu isot jäljet opiskelijoiden jaksamiselle. Koronan vaikutukset ulottuvat jatko-opiskeluihin.
Tutkimusten perusteella juuri nuoret ovat kärsineet eniten stressistä pandemia-aikana.
– Nuoruuteen ikävaiheena liittyy sosiaalisuus ja uusien kontaktien luominen. Tämä on ollut koronatilanteessa hyvin haurasta, jopa mahdotonta, Sofia Laine sanoo.
Laine viittaa THL:n tuoreimpaan kouluterveyskyselyyn syksyltä 2021. Sen mukaan etenkin tyttöjen yksinäisyys on lisääntynyt paljon. Joka neljäs tyttö kokee itsensä yksinäiseksi. Lisäksi ahdistuneisuus on lisääntynyt.
Koronan vaikutuksesta toisen asteen koulutukseen tehtiin selvitys. Siinä ilmeni, että lukion opiskelijakyselyyn vastanneista 72 prosenttia koki etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi.
"Opiskelijahuoltoon on panostettava"
Sofia Laine heittää pallon opiskeluhuollon suuntaan. Sen palveluiden tarve on kasvanut. Myös mieleterveydellistä tukea tarvitaan. Yhteydenotot ovat lisääntyneet esimerkiksi keskusteluapua netissä nuorille tarjoavassa Sekasin-chatissa.
– Haastaisin enemmän yhteiskuntaa siinä, että opiskeluhuoltoon on panostettava, jotta nuoret jaksavat ja pysyvät mukana yhteiskunnassa. Että heillä pysyy toivo siitä, että tulee toisenlainen aika ja koronan jälkeinen elämänvaihe, jossa nuoruutta voi elää vapaammin.
Abit Santeri Lehtiniemi ja Veikka Ruotsalainen katsovat jo tulevaisuuteen. He löytävät korona-ajasta myös jotain positiivista. Nyt tekniset laitteet ja etäyhteydet ovat hallussa. Etäopiskelukokemus helpottaa myös lukuloman jaksottamisessa. Lisäksi ystävien tärkeys on valjennut uudella tavalla.
– Juhlitaan nyt penkkarit, mutta sen jälkeen painetaan vielä viisi viikkoa kunnolla duunia. Sen jälkeen on kirjoitukset. Sitten me olemme vapaita, toivottavasti hyvillä tuloksilla, kannustaa Lehtiniemi.
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.
