Jokainen maa tarvitsee lisää maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, sanoo Intiasta kotoisin oleva Pukhraj Ranjan.
Ajatus menee näin: erilaisista kulttuureista tulevilla ihmisillä on näkökulmia, ajattelutapoja ja toimintamalleja, jotka voivat rikastuttaa yhteiskuntaa ja tuoda lisäarvoa, joka on vaikeasti mitattavissa.
Ranjan toteuttaa tätä itse pyörittämällä Moi Namaste -nimistä vaatealan yritystä, joka kierrättää intialaisia käytettyjä vaatteita. Hän tekee yhteistyötä intialaisten käsityöläisten kanssa ja myy kiertotalousperiaatteella valmistettuja vaatteita ja sisustustarvikkeita pienessä liikkeessään Helsingin Lapinlahden entisellä sairaala-alueella.
Yrittäjyys vieraassa maassa on ollut hetkittäin haasteellista, hän sanoo.
– Ihminen joka ei ole tästä maasta, ei automaattisesti ymmärrä asiakkaiden haluja ja tarpeita tai sitä, kuinka asiat täällä toimivat ja mistä saa apua. Kestää kauan kaivaa tietoa.
Ranjanin mukaan maahanmuuttajien yrittäjyyteen liittyy myös perustavaa laatua oleva rakenteellinen ongelma: kaikille yrittäjyys ei ole valinta. Tätä on syytä pohtia hieman tarkemmin, mutta ensin käydään kaupungintalolla.
Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä kasvussa
Helsingin kaupungintalon alakertaan on kokoontunut yli sata yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa naista.
Yksi maahanmuuttajanaisille tarkoitetun yrittäjätapahtuman pääpuhujista on Espoon Vuoden yrittäjäksi valittu Fadumo Ali, jonka kaksi vuotta sitten perustama yritys Hoiwa oy teki viime vuonna 4,2 miljoonan euron liikevaihdon. Sosiaali- ja terveysalan työvoimaa välittävän yrityksen listoilla on yli 2 500 työntekijää.
Yritysneuvoja Pia Partasen mukaan Alin kaltaiset menestystarinat ovat tärkeitä esimerkkejä monille yrittäjyyttä pohtiville.
– Rajat alkavat hiljalleen murtua sellaisissakin kulttuureissa, joissa naisyrittäjyys ei ole ehkä se itsestään selvin vaihtoehto. Kun tulee näkyviä esimerkkejä, niiden myötä entistä useampi nainen uskaltaa lähteä yrittäjäksi.
Partasen työnantaja on maksutonta yritysneuvontaa tarjoava NewCo Helsinki, jonka avustuksella syntyi viime vuonna 1 200 uutta yritystä. Asiakkaista 43 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Kaupunki tavoittelee nyt erityisesti lisää maahanmuuttajataustaisia naisyrittäjiä, ja tilastoissa näkyy jo tasainen kasvu tällä osa-alueella. NewCo Helsingin maahanmuuttajataustaisista yrityksen perustaneista asiakkaista 42,5 prosenttia oli viime vuonna naisia. Vuonna 2020 vastaava luku oli 39 prosenttia ja vuotta aiemmin 36 prosenttia.
Fadumo Alin puheenvuoro kerää kaupungintalolle kokoontuneelta yleisöltä raikuvat aplodit. Jotain ilmiöstä kertoo myös tapahtuman suosio: järjestäjät odottivat paikalle noin 80 ihmistä, mutta mukaan ilmoittautui 170 osanottajaa.
Monille yrittäjyys on ainoa vaihtoehto
Pukhraj Ranjanin mukaan Helsingin seudun maahanmuuttajille tarkoitetut yrityspalvelut ovat pääosin hyviä ja tarpeellisia, mutta kritisoitavaakin löytyy. Yksi huomio on teknologiapainotteisuus.
– Teknologia-alan startup-yrityksille tuntuu olevan tarjolla paljon kaikenlaista tukea, mutta minun kaltaiseni sosiaalista vaikutusta ajavat yritykset ovat toisenlaisessa asemassa.
Ranjanille nopea kasvu ja suuri liikevaihto ovat vähemmän merkityksellisiä tekijöitä. Tärkeämpää on vakaan toimeentulon tarjoaminen intialaisille käsityöläisille, kestävä kehitys, vastuullinen kuluttaminen ja vihreät arvot.
Ranjanin toinen kriittinen huomio liittyy ilmiöön tilastojen taustalla. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden kasvu on lähtökohtaisesti merkityksellinen asia, jota on syytäkin juhlia. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuoli.
– On tärkeä miettiä, miksi näin on tapahtumassa ja tunnistaa se, että monille yrittäjyys on ainoa vaihtoehto. Suomesta on vaikea löytää töitä ja Helsingissä on kallista elää. Samalla kun asiaa nostetaan esille ja korostetaan kasvussa olevia lukuja, on tärkeää katsoa taustalla olevia syitä.
Yritysneuvoja Pia Partanen tunnistaa ilmiön. Hän puhuu samasta asiasta, mutta erilaisin painotuksin.
– Maahanmuuttajataustaisen ihmisen työllistyminen saattaa joskus olla haasteellista, ja silloin yrittäjyys on loistava väylä, jolla voi saada kohtuullisen helposti itsensä työllistettyä.
Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2020 noin 12 700 työtöntä maahanmuuttajanaista. Partasen mukaan tällä hetkellä uusille yrityksille on tarvetta ja kysyntää erityisesti it-alalla, hoiva-alalla sekä startup-puolella.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11.6. kello 23:een asti.
Lue lisää:
