Metsästäjä-keräilijäkansoilla kuten Tansanian hadzoilla ei ole sähköjä ja ruutuja valvottamassa. He elävät samaan tapaan kuin heidän esivanhempansa 10 000 vuotta sitten. He eivät kuitenkaan nuku enempää kuin tyypillinen länsimaalainen älypuhelimellaan iltaisin jumittava uniongelmainen.
– Hadzat nukkuvat vähemmän kuin seitsemän tuntia yössä, sanoo evoluutioantropologi David Samson Toronton yliopistosta Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sivustolla julkaistussa jutussa.
Tutkituissa yhteisöissä ihmiset eivät ole juuri koskaan yksin. He nukkuvat ryhmissä. Tutkitut hadzat heräilivät paljon, he olivat sängyssä 9 tuntia, josta nukkuivat 6,25 tuntia. He kertoivat nukkuvansa tarpeeksi.
Tutkimustulokset ovat näyttäneet, että esimerkiksi chicagolaiset nukkuvat kutakuinkin saman verran. Lähes 90 prosenttia kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen vastanneista yhdysvaltalaisista kertoi, että koki ainakin kerran viikossa, ettei ollut levännyt tarpeeksi.
Samson epäilee, että syynä voi olla stressi tai se, että teollistuneissa maissa ihmisiltä puuttuu ryhmä, jonka kanssa he nukkuvat.
Samsonin mukaan se, että ymmärrämme, kuinka ihmisen uni on kehittynyt, auttaa meitä lepäämään paremmin. Hän on tutkinut metsästäjä-keräilijöitä muun muassa Tansaniassa, Madagaskarilla ja Guatemalassa.
"Jos ihminen on päivällä virkeä, ei ole väliä, miten hän on nukkunut"
Kesälomalla moni saavuttaa jonkinlaisen metsästäjä-keräilijä -tilan ja nukkuu hyvin, arvioi fysiologian professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta.
Esimerkiksi 1900-luvun alun Suomessa nukuttiin silloin, kun oli pimeää. Useita ihmisiä nukkui samassa tilassa. Sitten sähkövalot yleistyivät, asunnot muuttuivat ja nykyisen kaltainen nukkumistapa yleistyi.
– Aivojen käytön kannalta on hurjaa, että uniaika vähenee. Aivoja käytetään enemmän ja enemmän, samaan aikaan nukutaan vähemmän. Unettomuus on lisääntynyt, ja se on tavallista myös nuorilla, ennen se oli harvinaista. Tilanne on huolestuttava. Unesta on tehty suoritus. Jos ihminen on päivällä virkeä, ei ole väliä, miten hän on nukkunut, Himanen kuvailee.
Valo vaikuttaa uneen. Toiset kestävät unen häiriöitä hyvin, toiset eivät. Yksi nukkuu kesällä hyvin, toinen ei. Miksi näin on, ei vielä tiedetä.
Oma makuuhuone on historiallisesti tuore ilmiö
On osoitettu, että jos ihminen jakaa unen moneen jaksoon vuorokauden aikana, syvä uni ei ole yhtä tehokasta kuin koko yön unijaksossa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta. Hän on myös Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja.
Lisäksi ihmisellä on oltava riittävän kauan aikaa edellisestä unesta, jotta hän voi saada tarpeeksi syvää unta.
Unen tarve on hyvin yksilöllistä. Suositus on, että aikuiset nukkuisivat 6–9 tuntia yössä.
– Paras mittari riittävään uneen on oma kokemus siitä, kuinka paljon on päiväaikaista väsymystä, ja onko oma toimintakyky hyvä, Pesonen sanoo.
Se, että jokaisella lapsella on oma erillinen makuuhuone, on historiallisesti tuore ilmiö.
– Yhdessä nukkuminen läheisen ihmisen kanssa voi tutkitusti rentouttaa ja sitä kautta parantaa unen laatua. Toisen ihmisen läheisyys on valtavan iso rauhoittava tekijä, eikä ole ihme, että useat lapset haluavat nukkua vanhempiensa sängyssä, Pesonen sanoo.
Tavasta on vaikea oppia pois. Esimerkiksi leikki- ja kouluikäisellä lapsella on jo kykyä rauhoittua mielikuvien, luottamuksen avulla.
– Mielikuva vanhemmasta riittää, eikä aina tarvita itse vanhempaa paikalle nukahtamisen avuksi, Pesonen havainnollistaa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17.6. klo 23:een asti.
Lue lisää aiheesta:
Kasvokkain: Professori neuvoo perheitä välillä vain olemaan – aina ei tarvitse liikkua ja mennä
Kuuntele Yle Areenasta podcast:
