Marko Nenonen väitteli noidista ja noitavainoista tohtoriksi Tampereen yliopistossa jo vuonna 1992. Sen jälkeen hän on kirjoittanut muun muassa kaksiosaisen teoksen Noitavainot Euroopassa ja tekee parhaillaan kirjaa magian historiasta.
Pääsiäiskorteissa noita on perinteisesti kuvattu luudalla lentäväksi vanhaksi naiseksi, joka kuljettaa mukanaan kissaa ja kahvipannua.
- Kansanperinne on yhdistänyt noidat pääsiäiseen, vaikka aikoinaan noituus ja taikuus liittyivät jokaiseen vuodenaikaan ja miltei jokaiseen ihmisen toimeen.
Noitavainot olivat sellaisia pieniä pyrähdyksiä - välillä asiasta innostuttiin ja välillä se taas hautautui vuosikausiksi
Marko Nenonen
Toisin kuin yleisesti luullaan, noituudesta puhuttaessa ei liikuta keskiajalla. Noitavainot olivat pahimmillaan keskiajan jälkeen, 1500-ja 1600-luvulla - samaan aikaan, jolloin nykyaikainen länsimainen luonnontiede syntyi. Ne jatkuivat monin paikoin Eurooppaa noin 1700-luvun puoliväliin saakka.
- Noitavainot olivat sellaisia pieniä pyrähdyksiä - välillä asiasta innostuttiin ja välillä se taas hautautui vuosikausiksi. Kaikilla alueilla Euroopassa ei ollut kovinkaan paljon noitavainoja eikä edes noitaoikeudenkäyntejä.
Miehetkin lensivät
Syytettyjen määrässä Suomi kuului kansainväliseen huipputasoon.
- Meillä oli reilun 300 vuoden aikana kaikkiaan yli 2 000 syytettyä tai jopa vähän enemmän. Väkilukuun nähden se on aika kova luku; samalla tilalla ovat Skotlanti ja jotkut saksalaiset alueet.
- Myös noitaoikeudenkäynnit olivat Suomessa muihin maihin verrattuina erilaisia: lentävät naiset olivat meillä melko harvinaisia, ja syytetyissä oli paljon miehiä. Meillä myös syytettiin paljon hyvää tarkoittavien taikojen teosta; sitä on jälkipolvien ehkä vaikea ymmärtää, mutta siinä seurattiin muun Euroopan oppeja 1500-luvulla.
Teoksessa Synnin palkka on kuolema kerrotaan, että esimerkiksi Hämeessä ja Ylä-Satakunnassa 79 ihmisen tiedetään joutuneen noituudesta tai taikuudesta syytetyksi. Todellisuudessa määrä on ollut yli sata.
- Paikkakuntien eroja on vaikea selittää. Yleensä se viittaa siihen, ettäpaikkakunnalla oli pari aktiivista ihmistä, jotka ryhtyivät vaahtoamaan näistä asioista ja saivat jotkut puolelleen. Länsi-Suomessa oli joitain isoja noitaoikeudenkäyntejä, Itä-Suomessa ja varsinkin Sisä-Suomessa taas vähemmän - lukuunottamatta nykyistä Pirkanmaan aluetta.
Naapuri noitui lehmän
Marko Nenonen muistuttaa, että noituus on ikivanha rikos. Siitä on syytetty niin kauan, kuin ihmisen kulttuurista on jotain tietoa; esimerkiksi Hammurabin laki sääti jo noituudesta.
- Oppineet ihmiset keksivät sitten keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa - eli noin 500 vuotta sitten - teorian naisista, jotka lensivät paholaisen luo irstailemaan, juhlimaan ja vahvistamaan noitavoimiaan. Tämä oli uusi noituuden teoria, josta tuli joillain alueilla suosittu.
Tutkijan mukaan meillä on itse asiassa kolme erilaista noituussyytettä, joita jälkipolvet ovat pitäneet yhtenä ja samana, mutta jotka aikalaiset näkivät aivan erilaisina. Niille kaikille oli myös erilaiset syyt, jotka eivät olleet riippuvaisia esimerkiksi siitä, olivatko ajat "hyviä" tai "huonoja".
Toiset myös uskoivat oikeasti naisten - tai joskus miestenkin - lentokykyyn
Marko Nenonen
- Keskinäisen riidan seurauksena saattoi syntyä vaikkapa epäilys siitä, että naapuri on noitunut meidän lehmämme tai tehnyt muita pahoja noituuden voimin. Kun noituudesta tuli suosittu selitys, ja kun tuomarit ja oikeusjärjestelmät hyväksyivät noituuden todellisuudeksi, se voi mennä käräjille.
- Joku saattoi myös keksiä, että naapuritalon naiset lentävät noitasapattiin. He olivat kuulleet teorian oppineilta ja halusivat seurata sitä joko pahansuopuisuuttaan - tai sitten he käyttivät sitä riidan aseena. Noituus oli siis yksi osa riitaa tai kiistaa.
Sakot tai kuolema
Syytteen paikkansapitävyydestä päätettiin oikeudessa. Vahingoittava noituus merkitsi Suomessa vähintään 40 markan - kaupungissa 60 markan - sakkoa, jota voi nykyaikana verrata suuruudeltaan henkilöautoon. Sen sai myös, jos oli tehnyt hyvää tarkoittavia taikoja, jotka kirkko katsoi uskonnolliseksi toisinajatteluksi. Varattomalla sakko muutettiin ruumiinrangaistukseksi.
- Jos oli syyllistynyt noituudella toisen tappamiseen tai murhaamiseen, niin laki vaati periaatteessa kuolemaa kuolemasta eli kuolemantuomiota. Noitasapattiin lentäminen oli myös kuolemalla rangaistava rikos, riippumatta siitä, oliko tehnyt muita pahoja vai ei.
Nykypäivän Euroopassa varsinainen noituus on tutkijan mukaan harvinaista, mutta erilaisia uskomuksia ja taikauskoa esiintyy yhä.
- Länsieurooppalaisessa kulttuurissa näytämme - tai luulemme näyttävämme - pikkuisen viisaammilta tai kylmemmän rationalistisilta kuin olemme. 1900-luvulla esimerkiksi uskonnollisten, esoteeristen tai okkultististen liikkeiden perustaminen on ollut aiempaa yleisempää. Onko siis uskonnollisuus, spiritistinen ajattelu tai henkinen liike lainkaan vähentynyt?
