Noidat ovat erottamaton osa suomalaista pääsiäisperinnettä. Noituutta on ilmassa varsinkin pääsiäislauantaina. Tuolloin kristillisen perinteen mukaan Jeesus on haudassa tai Tuonelassa, kun hän perjantaina kuolee ja sunnuntaina herää kuolleista.
Tällä välin noidat juhlivat, hankkivat omalle väelle onnea ja naapureille tuhoa. Trulliperinne elää vahvana varsinkin Länsi-Suomessa, mutta ei se täysin vieras ole missään päin maata.
Noita ei ole aina vanha nainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston tutkijan Juha Nirkon mukaan noidan ei tarvitse välttämättä olla vanha nainen, vaikka populaarikulttuuria seuraamalla sellaisen kuvan on voinut saada.
- Jokainen voi olla oman elämänsä noita ja sellaiseksi ryhtyä varsinkin juhlapyhien aikaan, Nirkko toteaa.
Nirkon mukaan noituus on liittynyt Suomessa maatalouteen ja hyvän karjaonnen toivomiseen. Karjan hoitaminen kuului emännille, joten ehkä juuri siksi myös noituus on yhdistetty kumarassa kulkeviin vanhoihin eukkoihin.
- Noituus oli ennen elinkeinomagiaa, jolla on yritetty viedä naapurilta onni lampaiden, maidon, voin tai karjan suhteen ja siirtää se itselle, Nirkko kertoo.
Epäonnea naapurille
Vanhoja noitaperinteitä löytyy myös Kymenlaaksosta. Juha Nirkko kertoo esimerkin Elimäeltä, jossa renki meni tarinan mukaan pitkäperjantain yönä navettaan. Renki potkaisi navetassa ollutta talikkoa, jonka haara meni poikki. Seuraavana päivänä naapurin emännällä oli jalka poikki.
- Toisen tarinan mukaan renki oli ollut navetassa, kun ikkunasta oli työnnetty kirnun mäntä ja huudettu "sulle vesi, mulle voi". Renki oli tarttunut mäntään ja sen paiskatessaan todennut "mene sinä lauta pyttyyn". Sen jälkeen navetassa ei enää käyty, Nirkko sanoo.
Taikuudessa ja noituudessa on ollut kyse myös perisuomalaisesta kateudesta. Tosin kaikilla uskomuksilla ei ole haluttu huonoa onnea naapurille, vaan toivottu menestystä itselle. Juha Nirkko kertoo esimerkin noitaperinteestä, joka on lähtöisin Anjalasta.
- Pääsiäisaamuna ei pidä avata silmiä, vaan mennä silmät kiinni navettaan ja koettaa sonnin munat. Silloin löytää seuraavana kesänä paljon linnunpesiä.
Karjataikuudesta jäi elämään myös tapa, jonka mukaan pääsiäisaamuna lapset kulkivat ympäri kylää kellot kaulassa ja pillit käsissään. Ajatuksena oli se, että laidunkausi on alkamassa ja karjalle toivotaan onnea ja varjelusta pedoilta.
