Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Hautajaisten jälkeen - ja jo ennen niitä - on omaisten surusta huolimatta viivyttelemättä paneuduttava moniin käytännön asioihin.
Jos haluaa helpottaa jälkeen jäävien elämää raskaassa tilanteessa, kannattaa koota omat paperit yhteen paikkaan.
– Tärkeintä on kerätä kaikki ne asiakirjat, jotka liittyvät pankki, arvopaperi- ja vakuutusasioihin yhteen paikkaan kotona vaikka kansioon, ja kertoa sitten läheisille, että täältä löytyvät minun tärkeät paperini. Mitään keskitettyä rekisteriä ei näistä pankkitileistä tai vakuutussopimuksista ole, kertoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan asiantuntija Auri Koskinen Yle Uutisille.
Hän on tuoreen oppaan toinen kirjoittaja.
Monelle kuoleman ajatteleminen on sen verran vaikeaa, että raha-asioiden järjestäminen sen varalta jää tekemättä - vaikka ikääkin jo olisi.
Jos vainajan papereista ei löydy tietoa pankista tai vakuutusyhtiöstä, niin osakkaiden pitää soittaa ne läpi ja kysyä oliko kuolleella siellä tilejä tai vakuutuksia.
Kuka saa käyttää kuolinpesän tiliä
– Yleisimpiä kysymyksiä ovat tilinkäyttöoikeudet eli kuka saa käyttää kuolinpesän tiliä, ja sitten pankkisalaisuusasiat, kenelle kuuluvat tiedot mistäkin tiliasioinneista miltäkin ajalta, sanoo Auri Koskinen.
Esimerkiksi leskeksi jääneelle on saattanut tulla yllätyksenä se, että puolison kanssa yhteisen tilin toiseksi tilinkäyttäjäksi ovatkin tulleet kuolinpesän osakkaat.
Jo tästä voi syntyä riitaa. Samanlaisia yllätyksiä voi myös tulla myös vakuutuspuolella.
– Yleisimpiä ovat korvauksen hakemiseen liittyvät asiat. Että pitää sitten kuolinpesän osakkaiden yhdessä, yksissä tuumin tehdä ehkä hakemuksia, ja joskus se on vaikeaa, jos siellä on ristiriitoja osakkaiden välillä
Jos asioiden hoitaminen yhdessä ei onnistu, vaan esimerkiksi tunteet nousevat pintaan, jää vaihtoehdoksi turvautua käräjäoikeuden määräämään ulkopuoliseen pesänselvittäjään.
Perunkirjoitus kolmessa kuukaudessa
Aikarajan asioiden selvittämiseen antaa verottajaa ja perinnönjakoa varten tehtävä perunkirjoitus. Se täytyy tehdä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perukirjassa luetteloidaan muun muassa kuolinpesän omaisuus ja velat, mainitaan kuolinpesän osakkaat ja mahdollinen testamentti.
Perunkirjan tekoon liittyvät paperit on tietysti löydettävä ensin. Raskaassa tilanteessa monet kiroavat asiaan liittyvää byrokratiaa.
– Se on suurelta osin kuolinpesän osakkaiden omaksi eduksi, koska pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät huolta siitä, ettei kukaan yksittäinen ihminen ei pääse siellä sitten tekemään päätöksiä, niin etteivät toiset voisi niihin vaikuttaa. Siinä pyritään turvaamaan omaisuus, sanoo Koskinen.
Jos kuolinpesää ei jaetakaan heti, joutuvat pesän osakkaat myös huolehtimaan esimerkiksi vainajan tekemistä kotivakuutuksista, sähkösopimuksista, liikenne- ja autovakuutuksesta ja tietysti kuolleen sijoitussalkusta.
