Ranskalainen toimittaja, kirjailija ja kahvilanpitäjä Jean-Pierre Frigo sanoo, että tavallinen ranskalainen ei tiedä Suomesta juuri mitään. Paavo Nurmi, Ari Vatanen, Arto Paasilinna ja Aki Kaurismäki – siinä suurin piirtein nimet, jotka saattavat olla tuttuja.
Toisenlainen Suomi
Jean-Pierre Frigo on ottanut elämäntehtäväkseen tuoda Suomea tunnetuksi Ranskassa. Mies on kirjoittanut Suomesta vuosien saatossa lukuisia artikkeleita ranskalaisiin sanomalehtiin ja kolme kirjaa. Uusin kirja _Les Finlandais _on parhaillaan tekeillä.
– Kustantaja otti yhteyttä ja halusi, että kirjoittaisin kirjan, joka esittelisi ranskalaisille toisenlaisen Suomen.
Frigon kirja kertoo suomalaisista toisinajattelijoista kulttuurin, politiikan ja talouselämän saralta. Tarkoitus on kertoa, että konsensus-Suomen pinnan alla elää dynaaminen ja elinvoimainen, toisenlainen Suomi.
Neljäkymmentä vuotta Suomessa
Kirja perustuu haastatteluihin ja Frigon omaan käsitykseen siitä, millainen maa Suomi on vuonna 2014. Miehellä on Suomesta ja Suomen kehityksestä vuosikymmenten käsitys, sillä hän muutti tänne jo vuonna 1975.
– Suomi oli silloin hyvin erikoinen ja aito maa, nykyään se on liiaksi amerikkalaistunut, Jean-Pierre Frigo valittelee.
Kirjaansa varten Jean-Pierre Frigo on haastatellut tai aikoo haastatella muun muassa arkkitehti Antti-Matti Siikalaa, muotoilija Harri Koskista, tutkija Mari Toivasta ja poliitikko Li Anderssonia.
– Esimerkiksi Li Andersson on erittäin kiinnostava ranskalaisesta näkökulmasta. Hän on nuori, menestynyt nainen. Sellainen on Ranskassa hyvin eksoottista, sillä Ranska on edelleenkin hyvin macho maa.
Esimerkiksi Li Andersson on erittäin kiinnostava ranskalaisesta näkökulmasta.
Jean-Pierre Frigo
Itsetunto alkaa koulusta
Jean-Pierre Frigon kirja on osa 30-osaista kirjasarjaa, jossa esitellään ranskalaisille kansallisuuksia ja maita, joista Ranskassa tiedetään hyvin vähän.
Frigo nostaa esiin yhden suomalaisen luonteenpiirteen: heikon itsetunnon.
– Suomalaisilla pitäisi olla sata kertaa enemmän itsekunnioitusta kuin nyt on. Suomalaisilla pitäisi olla kaikki syyt olla ylpeitä omasta maastaan ja sen historiasta, Jean-Pierre Frigo sanoo.
– Ranskassa meillä puhutaan koulussa jatkuvasti ranskalaisista kirjailijoista, taiteilijoista, Ranskan historiasta, eikä kukaan voi välttyä tältä. Sieltä se itsekunnioitus ja oman maan arvostaminen tulevat, koulusta. Niin se pitäisi mennä Suomessakin, pitäisi nostaa esiin Suomen loistavat kirjailijat ja taiteilijat.
– Suomalaisilla on heikko itsetunto, ja se lähtee kouluvuosista. Se on valitettavaa, Jean-Pierre Frigo sanoo.
Suomalaisilla on heikko itsetunto, ja se lähtee kouluvuosista.
Jean-Pierre Frigo
Frigo ihmetteleekin sitä, miksi esimerkiksi Arto Paasilinnaa ja Aki Kaurismäkeä ei ole nostettu Suomessa enemmän esiin, sillä Ranskassa he ovat tähtiä.
– Paasilinna ja Kaurismäki ovat neroja. Paasilinnan huumori ja ironia ovat uponneet ranskalaisiin, hänen kirjojaan on käännetty ranskaksi yli kymmenen.
– Kaurismäen elokuvien minimalistinen tyyli taas on ranskalaisille eksoottista ja lumoavaa. Hänen elokuvissaan jokainen kohtaus on melkein kuin maalaus. Ranskalaisille ne ovat yhtä kuin 'vau'.
Olen suomalainenkin
Jean-Pierre Frigo tuli Suomeen ensimmäisen kerran journalismin opiskelijana 1971. Vuonna 1975 hän muutti Suomeen, ja toimi aluksi ranskan opettajana Turussa. Sen jälkeen mies on kirjoittanut Suomesta Ranskaan ja Ranskasta Suomeen, sillä hän on toiminut kirjeenvaihtajana suomalaisille lehdille Pariisissa ja ranskalaislehdille Suomessa.
Ranskan ja Suomen välillä sahaaminen on nykyään taakse jäänyttä elämää, sillä Jean-Pierre Frigo asuu Turussa, jossa hän kirjallisten töiden ohella pitää kahvilaa, Cafe Voltairea.
Jean-Pierre Frigo pitää itseään puoliksi suomalaisena, puoliksi ranskalaisena. Miehellä on kummankin maan kansalaisuus.
– Mutta kun matkustan maailmalla, pidän aina mukana Suomen passia.
