Taivaalla näkyy usein valtava määrä lintuja tai mehiläisiä, jotka lentävät taidokkaasti käännellen. Yksikään ei törmää toiseen vaikka parvi tekee nopeita suunnanmuutoksia. Samoin liikkuvat kalaparvet. Liike syntyy muutaman yksilön käännöksestä, johon muut reagoivat.
Sotilaskäyttöön kehitetyt lennokit pystyvät samaan, kertoo Ars Technica -sivusto. Yhdysvaltain ilmavoimat pudotti hiljattain Kaliforniassa China Lakessa kolmesta hävittäjästä yhteensä toista sataa dronea eli lennokkia, jotka lähtivät tehtäväänsä harjoitusalueen yllä. Lennokit olivat yhteydessä toisiinsa, suorittivat yhteisiä tehtäviä ja lopulta droneparvi kiersi ympyrää maassa olevan merkin yläpuolella.
Kokeessa lennokit osoittivat hallitsevansa hyvin parvikäyttäytymisen, muodostelmassa lentämisen. Lisäksi ne pystyivät tekemään päätöksiä yhdessä ja parantamaan jatkuvasti keskinäistä yhteydenpitoaan.
Algoritmi ohjailee parven toimintaa
Miten tämä on mahdollista? Yliopisto-opettaja Mats Neovius Åbo Akademista ei pidä keinoälyn avulla luotua parvikäyttäytymistä lainkaan mahdottomana. Oikean algoritmin eli eräänlaisen toimintaohjeen avulla lennokeille tulee tavallaan yhteiset aivot ja ne reagoivat toisiinsa samalla tavalla kuin oikeankin parven jäsenet.
– Kimpassa ne päättävät jonkin algoritmin perusteella, minne mennään. Muutenhan se parvi hajoaisi.
Koska jokainen viestii toisten kanssa, parvella ei ole johtajaa ja siihen voi helposti liittyä uusia droneja.
Mats Neovius näkee, että lennokit ovat selvästi ottaneet mallia luonnosta: parvella täytyy olla yhteinen tavoite. Lennokeilla se voi olla tehtävän suorittaminen, kun taas lintuparvella esimerkiksi saalistajan harhauttaminen. Parviälyn voima tulee juuri yhdessä toimimisesta. Ihmisetkin voivat olla yhdessä viisaita, mutta lopulta on vaikea sanoa kuka on viisain, Neovius toteaa.
– Joukkoistaminen keksittiin jo viime vuosisadan alkupuolella, kun englantilainen harrastelijamatemaatikko kysyi ihmisiltä härän painoa. Kukaan ei arvannut, mutta keskiarvo osui lähelle.
Mitä lennokkiparvi saisi aikaan?
Kaikenlaista. Sotilaskäytössä lennokit voivat palvella tiedustelu- ja viestintätehtävissä sekä mahdollisesti taisteluissa – vaikkapa kuljettamalla käsikranaatteja vihollisen niskaan.
Juuri tästä syystä keinoälyn tuloa sotateollisuuteen vastustetaan ankarasti. The Time -sivuston mukaan muun muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja fyysikko Stephen Hawking näkevät suuria vaaroja siinä, että koneet tekisivät sotatantereella itsenäisiä päätöksiä. Moraalisten ongelmien lisäksi keinoälyn ohjaamat aseet ovat vaarassa päätyä terroristeille.
Myös viihdeteollisuus on huomannut lennokit. Sunnuntaina amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelussa eli Super Bowlissa nähtiin lennokkiparven muodostama Yhdysvaltain lippu.
