Veera Peijariniemi ja Tuomo Mäkinen ostivat puolet kurikkalaisesta Tikan maatilasta neljä vuotta sitten. Kokonaan tila siirtyi heidän haltuunsa pari vuotta sitten.
Tikan maatilaa on kehitetty pitkään luomutilana.
Tila työllistää kymmenkunta henkilöä ja maitoa tuottaa 350 lehmää. Uusien yrittäjien alku näytti lupaavalta.
– Ostohetkellä tuotantokustannukset olivat paljon nykyistä pienemmät. Kustannusten nousu on ollut raju, Tuomo Mäkinen selittää.
Tilan kannattavuuden nopea lasku johtuu kasvavien kustannusten lisäksi Mäkisen mukaan ennen kaikkea luomumaidon markkinatilanteesta.
– Luomu ei käy kaupaksi, vaikka kaikkialla puhutaan, että ostetaan ja käytetään luomua. Valtiokin haluaisi lisää luomua. Aika haasteelliselta näyttää luomun tila.
Luomumaidon kysyntään on vaikuttanut elintarvikkeiden yleinen hinnannousu. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt.
– Kai se mielletään kalliiksi, vaikka ei se siellä kaupan hyllyssä ole todellisuudessa sen kalliimpaa kuin mikään muukaan. Mehän tuotamme maailman parhaita tuotteita täällä, Tuomo Mäkinen toteaa.
Luomulisä puolittunut vuodessa
ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomumaidontuotannon erityisasiantuntija Essi Tarsia laskee, että meijereiden maksama maidon luomulisä on lähes puolittunut syksystä 2021.
Maidon luomulisä on tällä hetkellä keskimäärin seitsemän senttiä, kun se vielä reilu vuosi sitten oli noin 13–14 senttiä ja parhaimmillaan lisä on käynyt lähes 20 sentissä.
Tämä pistää luomumaitotilat laskemaan omaa kannattavuuttaan kaiken aikaa.
– Luomumaidon tuottajahinta on toki noussut, mutta ero tavanomaiseen on kaventunut. Tämä on laittanut luomutilat miettimään, kannattaako niiden tuottaa maitoa luomuna vai tavanomaisena.
Tarsian mukaan ProAgria Etelä-Pohjanmaan alueella yksikään luomumaitotila ei ole toistaiseksi päättänyt siirtyä tavanomaiseen tuotantoon.
– Moni miettii tilan ruokintakustannuksia, miltä ne näyttävät. Varsinkin valkuaisen hinta on kova, joten sen käyttömääriä joudutaan laskemaan tarkasti. Tiloilla odotetaan myös ohjelmakauden muutosta, jotta tiedetään tarkasti, miltä tukipuolella näyttää.
Ruotsissa meijerit ovat jopa ehdottaneet tavanomaiseen tuotantoon siirtymistä tuottajille. Suomesta ei ole vastaavaa kuultu.
– Ei suoraan tällaista vaihtoehtoa ole tuotu esiin, mutta vähän ehkä rivien välistä se on luettavissa, kokee luomumaidontuottaja Veera Peijariniemi.
Luomumaitoa virtaa markkinoille
ProAgrian Essi Tarsian mukaan luomumaidon heikentynyt markkinatilanne ei johdu vain kuluttajien ostoskäyttämisestä.
– Luomumaitotilojen joukossa ei ole ollut lopettavia tiloja, vaan tilat ovat enemmänkin olleet laajentamisvaiheessa ja tuotanto on kehittynyt. Luomumaitoa on tullut enemmän markkinoille, Tarsia sanoo.
Kuinka suuri kriisin paikka tämä on?
– Kyllä tilanne on haasteellinen. Saattaa käydä niin, että osa tiloista joutuu luopumaan luomutuotannosta.
Essi Tarsian mukaan luomumaitotilojen tilanne kuitenkin vaihtelee.
– Tiloilla, joilla on enemmän peltoa suhteessa eläinten määrään, luomumaidontuotanto voi olla edelleenkin hyvin kannattavaa. Jos taas eläimiä on enemmän suhteessa peltopinta-alaan, tavanomainen tuotanto voi olla kannattavampaa.
Muukin luomutuotanto puristuksissa
Luomun tukala markkinatilanne ei koske pelkästään luomumaitotiloja. Luomuliiton lehtimäkeläinen varapuheenjohtaja Tiina Peltonen kertoo, että myös luomulihamarkkinat ovat haastavat.
– Naudanliha on kauttaaltaan jo kallista. Myös luomukananmunien tuotannossa tilanne on hyvin samanlainen kuin maidontuotannossa: rehut ovat kallistuneet ja pakkaamot ovat laskeneet tuottajille maksettavaa hintaa, Tiina Peltonen selvittää.
– Luomumaitoa menee myös jalosteiksi, esimerkiksi juustoiksi ja silläkin puolella kulutus on tökkinyt, Peltonen jatkaa.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtaja Maarit Noppa tuottaa luomumaitoa Ilmajoella.
– Ideologia on kovalla koetuksella, Noppa tuumaa.
– Kalliimpia luomurehuja ei voi enää käyttää. Luomutiloilla on pakko siirtyä halvempiin rehuihin.
Noppa arvioi, että kuluttajista osa on siirtynyt luomumaidon sijasta ostamaan tavanomaisesti tuotettua maitoa.
– Ensin arvioitiin, että kuluttajat siirtyivät käyttämään kaurajuomaa, mutta siirtymää näyttääkin olevan enemmän tavalliseen maitoon. Osa kuluttajista on siirtynyt luomusta käyttämään myös vapaan lehmän maitoa.
Peiliin katsomisen paikka
Essi Tarsia myöntää, että luomutuotannolla on myös peiliin katsomisen hetki.
– Totta kai sitä pohtii, miksi emme ole pystyneet tuomaan kuluttajille esiin luomun hyviä tekoja, kuten hiiliviljelyä. Luomutuote on aina puhdas. Siinä ei ole kasvinsuojelujäämiä. Eläinten hyvinvointi huomioidaan monessa asiassa, esimerkiksi laidunkausi on pidennetty.
Tarsia muistuttaa luomutuotannon vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuden vaalijana.
– Kun luomutiloilla ei käytetä kasvinsuojeluaineita ja kun eläimet laiduntavat, nämä asiat hyödyntävät myös muita eliöitä. Se näkyy muun muassa hyönteisten määrissä ja lintujen esiintyvyydessä.
”Haluaisimme pysyä luomussa”
Tikan maatilan tuottajapariskunta haluaisi jatkaa viljelyä ja tuotantoa luomuna, vaikka tilalla on jo tingitty lähes tulkoon kaikesta mahdollisesta.
Maatilan laaja peltopinta-ala ja viime kesän ja syksyn hyvä sato tukevat luomussa pysymistä.
– Tavanomaiseen tuotantoon siirtyminen ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta ainakaan vielä emme ole kääntymässä siihen, Tuomo Mäkinen sanoo.
– Eihän se mielekäs vaihtoehto ole, Veera Peijariniemi jatkaa.
Tuottajapariskunta laskee kaiken aikaa tilan kannattavuutta. Kuinka kauan tilannetta voi seurata?
– Taskulaskin näpyttää kovaa vauhtia. Täytyyhän tilan pyöriä. Jos euroja ei liiku, ei se vain pyöri. Aikaa ei osaa sanoa, mutta alkuvuosi näyttää suuntaa, Veera Peijariniemi sanoo.
Kustannuspaine tarkoittaa muun muassa lainajärjestelyjä. Riittääkö pankeilla ymmärrystä?
– Ainakin toistaiseksi, mutta tilakohtaistahan se on. Olen kuullut, että toistaiseksi ymmärrystä on löytynyt, Tuomo Mäkinen kertoo.
Etelä-Pohjanmaalla luomumaitotilojen keskittymä
Peijariniemi ja Mäkinen ryhtyivät muutama vuosi sitten luomumaitotuottajiksi muun muassa siitä syystä, että luomutuotanto haastaa sopivasti viljelijää ja sopiva tila tuli myyntiin.
– Etsimme kymmenen vuotta sopivaa tilaa joka tuotantosuunnalta. Tällaisia ostotilaisuuksia tulee Suomessa harvoin eteen.
Suomessa on noin 140 luomumaitotilaa. Tilojen määrä on pysynyt viime vuodet vakiona, mutta tiloilla tuotetun maidon litramäärä on kasvanut.
Suuret luomumaitotilat ovat keskittyneet Etelä-Pohjanmaalle, ja aluetta pidetäänkin Suomen luomumaitomaakuntana. Etelä-Pohjanmaalta löytyy kolmisenkymmentä luomumaitotilaa.
Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan naapurissa Pohjanmaalla toimii 16 ja Keski-Pohjanmaalla vain yksi luomumaitotila.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Aiheesta enemmän:
