Pikaruokaravintolat ovat pitkälti siirtyneet muoviastioista pahvisiin. Pian sekään ei riitä. EU haluaa eroon ravintoloiden kertakäyttöastioista asteittain.
Kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia ei saisi käyttää ravintoloissa ja kahviloissa paikan päällä syötävissä annoksissa enää vuoden 2030 jälkeen, komissio ehdottaa. Pienet yritykset voitaisiin jättää kiellon ulkopuolelle.
Käytännössä pikaruokaravintolassa ruoka ja juoma pitäisi tarjota astioista, jotka menevät käytön jälkeen pesuun.
Take away -juomista 20 prosenttia pitäisi tarjota uudelleen käytettävissä astioissa vuonna 2030, ja osuus nousee 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Myös noutoruoissa vaatimus kestoastioista kasvaa portaittain.
EU:n komission pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus on eduskunnan käsittelyssä. Suomi muovaa omaa kantaansa ehdotukseen pikavauhtia ennen kuin hallituskausi loppuu.
Suomen hallitus on kuullut teollisuuden ääntä eikä hyväksy kertakäyttökuppien täyskieltoa. Eduskuntaan menneen kannanoton mukaan kertakäyttöisten pakkausten kiellosta pitää voida poiketa kahviloiden ja ravintoloiden tarjoilussa, ”mikäli muita tarkoituksenmukaisia kokonaisympäristövaikutuksiltaan parempia vaihtoehtoja on olemassa”.
EU haluaa jätemäärät kuriin
Taustalla on tarve pysäyttää jätemäärän hallitsematon kasvu. Pakkausjäte lisääntyi EU:ssa vuosina 2009–2018 liki 20 prosenttia. Komissio haluaa palauttaa jätemäärän vuoden 2009 tasolle vuoteen 2040 mennessä.
Jos mitään ei tehdä, komissio arvioi pakkausjätteen kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Lähes puolet siitä olisi paperia ja kartonkia.
Ehdotuksessa lisätään pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä. Esimerkiksi ylipakkaaminen kielletään eikä pakkaus saa olla liian suuri tuotteen kokoon nähden.
Nettikaupan pakkauksista kymmenen prosenttia pitäisi olla uudelleenkäytettäviä vuonna 2030, mutta siitä kymmenen vuoden kuluttua jo puolet.
Teollisuus uskoo kierrättämisen riittävän
Pakkausteollisuutta ja kartonkia valmistaville metsäfirmoille esitys on myrkkyä, ja vastustus on kiivasta. Esimerkiksi pakkausyhtiö Huhtamäen liiketoiminta perustuu kertakäyttöpakkauksiin.
Metsäyhtiöistä Metsä Group -konserniin kuuluva Metsä Board ja Stora Enso taas ovat hakeneet kartongista tuottoisan korvikkeen paperille.
Lobbaus on kovaa varmasti myös eduskunnassa, kun asiantuntijoiden kuulemiset tiistaina alkavat.
Teollisuus korostaa, että kierrätys riittää hillitsemään jätevuoren kasvua eikä kertakäyttöpakkausten käyttöä pidä rajoittaa.
Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakallio pitää kummallisena, että komissiolta tulee yksityiskohtaisia määräyksiä esimerkiksi ravintoloille.
– Esimerkiksi kertakäyttöpakkauksille voisi asettaa keräysvelvoitteen. Se lisäisi kierrätystä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina.
Hän korostaa, että Euroopassa paperi- ja kartonkipakkauksista jo yli 80 prosenttia kiertää. Laajennus tarjoiluun nostaisi osuutta.
Astioiden uudelleenkäytön sujumiseen vaikuttaisivat pesu ja asiakkaiden into palauttaa astioita
– Käytännössä uudelleenkäyttö tarkoittaisi muoviin siirtymistä take away-ravintoloissa.
Astiaa pitäisi käyttää kymmeniä tai satoja kertoja
Pikaruokaketjuissa uusia linjauksia odotellaan vielä tyynesti. McDonalds odottaa kuulumisia Ranskasta, joka kielsi kertakäyttöastiat vuoden alussa. Yhtiöstä todetaan, että tarvittaessa toimintaa mukautetaan lain vaatimalla tavalla.
Hesburgerista kerrotaan, että jos kertakäyttöastiat kielletään, tilalle tulee uudelleen käytettäviä take away -astioita. Astioiden pesua tai tiskien kuljettamista ei ole yhtiössä vielä mietitty.
Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä huomauttaa, ettei ole tutkittua tietoa siitä, kuinka monta käyttökertaa uudelleen käytettävät kupit kestävät.
– Edut tulevat esille vasta kun pystytään käyttämään kymmeniä tai satoja kertoja samoja astioita.
Säilä toteaa, että astioiden pesu lisäisi veden ja pesuaineiden käyttöä. Hänen mukaansa komission olisi pitänyt arvioida ympäristövaikutuksia syvällisemmin.
Ranskan kokemuksista hän on kuullut, että uudelleenkäytettäviä kuppeja varastetaan paljon.
Metsäyhtiöt ovat korvanneet kartongilla muovipakkauksia, koska muovista on haluttu eroon.
– Nyt komissio kääntää kelkkansa ja sanoo, että kuitupakkaaminen on huono ratkaisu, koska se on kertakäyttöistä. Se pitää korvata uudelleenkäytettävillä muovipakkauksilla.
Hän huomauttaa, että kartonki voidaan materiaalina kierrättää helposti, kuidut kestävät 5–10 uudelleenkäyttökertaa.
– Olemme menossa kohti kiertotalousyhteiskuntaa, jossa jäte on raaka-ainetta seuraavalle vaiheelle. Kuitu on hyvin kiertävä raaka-aine.
Take away -astioiden kierrätys on pientä
Teollisuus viittaa lobbauksessaan Euroopan pakkausteollisuuden konsulttiyhtiö Rambollilla teettämään selvitykseen. Sen perusteella uudelleenkäytettävät astiat kuormittivat ympäristöä enemmän kuin kertakäyttöastiat. Syynä olivat pesuvesi ja astioiden kuljettamisen vaatima energia.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa-Jussi Viitala huomauttaa, että alan teollisuus on tilannut Rambollilta elinkaaritutkimuksen. Dataa ja lähtöoletuksia muuttamalla voi saada toivottuja tuloksia.
Tuloksiin vaikuttaa Viitalan mukaan esimerkiksi se, miten astiat palautetaan ja millaista energiaa siihen menee, mennäänkö esimerkiksi kävellen, pyörällä vai autolla ja palautetaanko astiat kauppareissulla vai erikseen.
– Voi olla, että tällä hetkellä palauttaminen aiheuttaa päästöjä enemmän kuin kertakäyttöastia mutta tähtäin on vuodessa 2040. Esimerkiksi autoilussa päästöt voivat olla hyvin erilaisia jo vuonna 2030.
Tutkimus ei Viitalan mukaan huomioi kertakäyttöpakkauskulttuurin aiheuttamaa ympäristön roskaantumista. Myöskään metsän kaatamisen mahdollisia vaikutuksia biodiversiteettiin tai luontokatoon ei ole mukana.
Teollisuuden korostama kierrätys ei Viitalan mukaan toimi take away -astioissa. Niiden kierrätysastetta ei tiedetä, mutta se tuskin on edes 30 prosenttia.
– Kartonkimukit, burgerpaperit ynnä muut päätyvät yleensä sekajätteenä suoraan roskiin, koska ne heitetään pois matkan varrella. Ne ovat myös likaisia, mikä hankaloittaa kierrätystä huomattavasti.
Hän ei usko, että markkinat ohjaavat esimerkiksi ylipakkaamisen vähentämiseen tarpeeksi ilman EU-sääntelyä.
– Yhtenäinen ja eteenpäin katsova sääntely on edellytys pakkausjätteen kasvun pysäyttämiselle.
Suomen Pakkausteollisuuden toimitusjohtaja Antro Säilä ihmettelee Ylen haastattelussa, miten esimerkiksi viinipullojen uudelleen käyttö saadaan sujumaan.
Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.
Kuuntele myös:
