Hallitusneuvotteluihin valmistautuvien kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemykset maahanmuuttopolitiikasta ovat vahvasti ristiriidassa.
Perussuomalaiset esitti hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.) yhtenä kynnyskysymyksenä hallitukseen osallistumiselle juuri maahanmuuton. Kokoomus taas puhuu kovalla äänellä sen puolesta, että Suomen yritysten on saatava työvoimaa ulkomailta.
Perussuomalaiset ilmoitti, ettei se lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa, perussuomalaisten mielestä talouden ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa.
Perussuomalaiset hakisi Suomeen mallia Ruotsin oikeistohallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja Tanskan jo aiemmin tekemisistä kiristyksistä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne sanoo, että työperäistä maahanmuuttoa koskevan ratkaisun avaimet löytyvät perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.
– Meidän maahanmuutto-ohjelma on todella hyvä. Sieltä löytyy kaikenlaisia paloja, Ranne toteaa ja muistuttaa, että nyt neuvottelut vasta alkavat.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen painottaa työvoiman riittävyyttä.
– Niin, että tänne riittää tekijöitä, verotulojen tuottajia ja sitten minimoidaan maahanmuuttoon liittyvät lieveilmiöt, joista myöskin Ruotsista on saatu lukea, Mykkänen hahmottelee hallitusneuvottelujen kompromissia.
PS: Suomalaiset työttömät ensin töihin
Perussuomalaisten mielestä työvoimapulaa pitäisi ratkaista niin, että Suomessa jo olevat noin 642 000 ”työvoimareservissä” olevaa saadaan tehokkaammin töihin.
Perussuomalaiset korostaa, että kansainvälinen rekrytointi eli työperäinen maahanmuutto vain täydentää Suomen työmarkkinoita.
– Kansainvälisessä rekrytoinnissa EU:n ulkopuolelta painopisteen tulee olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset IT-alan yritykset tarvitsevat. perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastasi hallitustunnustelijalle.
Kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle perussuomalaiset suuntaisi Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys
Perussuomalaiset myös ehdottaa, että työn vastaan ottamiseen velvoitetaan nykyistä tiukemmin, jotta Suomessa olevien työttömien määrä lähtee kunnolla laskemaan.
PS: Työluvan ehtona yli 3 000 euron kuukausitulot
Perussuomalaisten tammikuun lopulla julkaistussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen ei tulisi sallia työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, ellei kyse ole koulutetuista henkilöistä korkean lisäarvon työpaikkoihin.
Työluvan edellytyksenä olisi oltava Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.
Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2022 palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani oli 3 195 euroa.
– Jos katsoo millä tavalla esimerkiksi Ruotsi ja monet muut maat ovat suunnitelleet, niin voisi olla tulorajoja. Se on yksi vaihtoehto, perussuomalaisten Lulu Ranne arvioi tulevien hallitusneuvottelujen keskustelua.
Puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) on huomauttanut, että Suomi ei saa sellaista maahanmuuttoa, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle tai taloudelliselle huoltosuhteellemme.
Perussuomalaisten pitkän linjan tavoite on sosiaaliturvan sitominen Suomen kansalaisuuteen. Se vaatisi kuitenkin perustuslain muuttamista.
Työperäisen maahanmuuton rajoitusten lisäksi perussuomalaiset ajaa merkittäviä kiristyksiä turvapaikkapolitiikkaan, perheenyhdistämiseen ja pakolaiskiintiöihin.
Kokoomus: Kaikki töitä tekevät ovat tervetulleita
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen kiistelivät työperäisestä maahanmuutosta helmikuussa 2023 Ylen A-studion keskustelussa.
Kokoomus olisi Valtosen mukaan valmis tuplaamaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työluvat. Viime vuonna työluvan sai 16 000 henkilöä, joista valtaosa tuli työntekijäammatteihin. Erityisasiantuntijoille myönnettiin 2 718 ja tutkijoille 1 202 työlupaa.
Eniten Suomeen muuttaa ICT-alan erityisasiantuntijoita, joille myönnettiin vuonna 2022 yhteensä 1 204 työlupaa Tämä on runsaat 40 prosenttia kaikista samana vuonna myönnetyistä erityisasiantuntijoiden työluvista.
– Lähtökohdan pitää olla se, että Suomessa saa tehdä ja teettää töitä, ja tänne ollaan tervetulleita ympäri maailmaa, Valtonen sanoi.
Leena Meri tyrmäsi kokoomuksen linjan.
– Kokoomuksen luvut kuulostavat väestönvaihdolta, Meri kauhisteli.
Väestönvaihdolla viitataan salaliittoteoriaan, jonka mukaan eurooppalaiset ihmiset korvataan muualta tulleilla.
Meri toisti perussuomalaisten näkemyksen, että korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin suhtaudutaan suopeasti, mutta matalapalkka-aloilla työskenteleviin ei.
Kokoomus otti askelia perussuomalaisten suuntaan
Kokoomuksen ja perussuomalaisten maahanmuuttolinjoissa on myös joitain yhteneväisyyksiä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen julkistivat maaliskuussa 15 keinoa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi.
Vajaat kolme viikkoa ennen eduskuntavaaleja esitetyt linjaukset tulkittiin kokoomuksen yritykseksi tukkia äänivuotoa perussuomalaisten suuntaan.
Kokoomuksen johto esitti kotoutumispolitiikkaan korjausliikettä, jossa korostetaan työnteon ja kielen oppimisen velvoittavuutta.
Eduskuntavaalien jälkeen kokoomuksen Häkkänen kiisti, että kokoomus olisi liukunut maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuntaan.
– Kokoomuskin on esittänyt matkan varrella tiettyjä maahanmuuton kontrollitoimenpiteitä ihan järkevistäkin syistä. Ne voivat olla harkinnassa. Mitä ne tosiasiassa voivat olla, on sitten neuvottelukysymys, Häkkänen sanoi Ylen A-studiossa 25. huhtikuuta.
Häkkänen korosti, että Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tulevat tekemään töitä reiluilla pelisäännöillä, noudattavat lakeja ja käyttäytyvät kunnolla.
– Jos henkilö tekee töitä, hän on tervetullut tähän maahan, Häkkänen tiivisti kokoomuksen kannan.
Voit keskustella tästä artikkelista 29.4.2023 kello 23 saakka.
