Hallitusohjelmaan kirjattu suunnitelma muuttaa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä palkattomaksi herättää ristiriitaisia tuntemuksia sekä kansalaisten keskuudessa että asiantuntijoissa.
Hämeenlinnalainen Jukka Orava on hallituksen linjoilla.
– Yhden päivän karenssi ryhdistää.
Hämeenlinnalaisen Hilda Jurkkolan mielestä uudistus ei ole järkevä.
– ihmiset saattavat ottaa pidempiä sairauslomia. Tai sitten he eivät uskalla ottaa sairauslomaa ja tulevat kipeinä töihin.
SAK: Karenssipäivä iskee pienipalkkaisiin
Ison työntekijäjärjestön SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi pitää uudistusta huolestuttava. Työläjärvi pelkää sen kohdistuvan erityisesti hoito-, hoiva- ja kasvatusaloilla työskenteleviin.
– On riski, että näillä pienipalkkaisilla aloilla ei ole varaa menettää yhdenkään päivän palkkaa, jolloin tullaan töihin sairaana.
Ruotsissa pitkään käytössä ollut karenssipäivä poistettiin korona-ajaksi juuri sen vuoksi, ettei kukaan tulisi palkan menettämisen pelossa sairaana töihin.
Työläjärvi muistuttaa, että monet pienipalkkaiset alat ovat usein fyysisesti rasittavia, jolloin sairaana työskentelystä aiheutuu erityinen riski komplikaatioihin ja jälkitauteihin. Lisäksi vaarana on työtovereiden ja asiakkaiden tartuttaminen.
Työläjärven mukaan sairaana töihin tulemisen riskiä kasvattaa se, ettei näillä aloilla yleensä ole mahdollisuutta etätyöhön. Uudistus saattaa lisätä jännitteitä työpaikoilla, joissa osa pystyy tekemään etätöitä, mutta eivät kaikki.
– Todennäköisesti asiantuntijat ja toimihenkilötyöntekijät pystyisivät tekemään etätöitä lievästi sairaanakin, jolloin karenssipäivää ei tule. Monilla perinteisillä duunarialoilla vastaavaa mahdollisuutta ei ole. Joko palkkapussi ohenee tai tullaan sairaana töihin. Tilanne saatetaan kokea epäreiluna.
Hallitusohjelman mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin. Työläjärven mukaan tämä saattaa lisätä pitkien poissaolojen määrää.
– Uskon, että työpaikoilla pääsääntöisesti toimitaan rehellisesti. Mutta jos yhteishenki alkaa murentua ja karenssipäivä harmittaa, saattaa mieleen tulla ajatus, että ollaan sitten kunnolla sairauslomalla ja varmistetaan se, että tauti on varmasti parantunut.
SAK:n asiantuntijalääkäri myös muistuttaa, että on tiettyjä sairauksia, joihin liittyvät toistuvat, voimakkaat, päivän tai kahden kestävät oireet. Tällaisia ovat muun muassa migreeni ja endometrioosi.
– Näitä sairastaville karenssisääntö on erityisen hankala ja siitä saattaa aiheutua suuria taloudellisia menetyksiä.
EK: Koskee vain pientä osaa palkansaajista
Työnantajapuolella EK:ssa ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi nähdään mahdollisuutena parantaa työoloja.
– Yritykset pystyvät työterveyshuollon kanssa etukäteen miettimään tilapäisiä työjärjestelyjä tai muokattua työtä, joita jäljellä olevalla työkyvyllä pystyy tekemään, sanoo EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.
Rytivaaran mukaan esimerkiksi pienessä flunssassa voisi ehkä tehdä kevennettyä työtä tai etätyötä. Oleellista hänen mukaansa on se, että asioista sovitaan etukäteen.
– On hyvä tehdä varhaisen puuttumisen malli työterveyshuollon kanssa. Selkeä, systemaattinen malli, jos tulee toistuvia, lyhyitä poissaoloja.
Mutta entä jos ei pysty tekemään etätöitä tai on niin sairas, ettei kevennettykään työ onnistu?
– Toki sairaana ei pidä mennä töihin, jos ei ole työkykyinen. Mutta saattaa olla lieviä sairauksia, esimerkiksi lievä flunssa tai lievä mahatauti, jolloin voidaan järjestää työpaikallakin töitä, joita työntekijä pystyy tekemään.
EK:n asiantuntijalääkäri huomauttaa, että karenssisääntö ei ole voimassa, jos työehtosopimus tai työsopimus määrittelevät asiasta jotain muuta.
– Hallitusohjelman linjaus ei tule koskemaan suurinta osaa palkansaajista.
Pitkien sairauspoissaolojen lisääntymiseen EK:n Rytivaara ei usko. Ne vaativat useimmiten lääkärin tai sairaanhoitajan päätöksen.
– Luotan terveydenhuollon henkilöstöön, että sairauspoissaolopäätökset tehdään lääketieteellisin perustein.
Työntekijän oikeus jäädä hoitamaan sairastunutta alle 10-vuotiasta lastaan säilyy ennallaan.
Lisätty 17.6.2023 kello 20.35 tieto sairastuneen lapsen hoidosta.
Mitä mieltä itse olet ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuudesta? Voit keskustella aiheesta 18.6.2023 kello 23:een saakka.
