Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tekoälyn aikakaudella humanistiset tieteet ovat avain lajimme selviytymiseen, sanoo tekoälytutkija Joscha Bach

Saksalaisen tekoälytutkijan mukaan etiikka ja filosofia eivät ole pysyneet tekoälyn perässä. Jotta tutkimusta voidaan kehittää uudelle ajalle, tarvitaan rahoitusta.

Veistospäitä Helsingin yliopiston taidehistorian kirjastossa.
”Etiikkaa pitää opettaa laajasti ja ottaa kaikki mukaan keskusteluihin”, sanoo tohtori Joscha Bach. Kuva: Yle

Tekoälyn vaikutus yhteiskuntaan voi olla yhtä merkittävä kuin internetin. Jo nyt Chat GPT:n kaltaiset tekoälysovellukset antavat monelle supervoimia, sanoo saksalainen tekoälytutkija Joscha Bach.

Kielimallit tiivistävät monimutkaisia asioita ja auttavat ihmisiä ilmaisemaan itseään samalla, kun ne tarjoavat väsymättömien avustajien armeijan, Bach luettelee tekoälyn mahdollisuuksia.

Siruvalmistaja Intelin kognitiivisen tietojenkäsittelyn tutkimusryhmässä tekoälyn pääkehittäjänä työskentelevä Bach huomauttaa, että tekoälyn suhteen ihmiskunta on vasta alussa, emmekä tiedä mihin kehitys on johtamassa.

Hän uskoo, että suurin osa tekoälyn synnyttämistä hyödyistä on vielä löytymättä. Siksi teknologian sääntelyssä on syytä edetä harkiten.

– Jos tekoälyä säännellään liian varhain, voimme horjuttaa sen potentiaalia, Bach sanoo.

Hän pohtii, miten internet olisi kehittynyt, jos sen toimintaa olisi rajoitettu käytön yleistyessä. Miltä maailma näyttäisi nyt, jos internetiin olisi suhtauduttu yhtä pelokkaasti kuin nyt suhtaudutaan tekoälyyn? Olisiko teksti-tv yhä laajasti käytössä? Olisiko ainoastaan suurilla yrityksillä pääsy tiedon valtatielle?

– Nyt tiedämme, miten vaikea murros internet oli, mutta entä jos internet-teknologia olisi tuhottu ja typistetty?

Seija Vaaherkumpu haastattelee Kalifornian Piilaaksossakin vaikuttanut tohtori Joscha Bachia.

Yhteiskunnissa ei osata keskustella etiikasta

Tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä on puhuttu vuosia, mutta viime vuonna julkaistut suuret kielimallit kiihdyttivät keskustelua aiheesta. Samaan aikaan poliitikot ovat yhä enemmän nostaneet esille sääntelyn tarvetta.

Euroopan unionissa yli kaksi vuotta työn alla ollut tekoälyasetus nytkähti viime viikolla eteenpäin ja Yhdysvalloissa tekoäly-yhtiöiden johtajat ovat olleet kongressin kuultavina.

Bachin mukaan osa poliitikoista on hyvin perillä kehityksestä, mutta yleisellä tasolla tekoälyn etiikasta käytävä keskustelu jättää toivomisen varaan. Tutkijoiden ja yritysjohtajien välinen keskustelu on jäänyt eipäs-juupas -tasolle.

– Ehkä se on oire humanististen tieteiden opetuksen puutteesta ja niiden tilasta, koska minusta yhteiskunnissa ei oikein osata keskustella etiikasta, Bach toteaa.

Bach myöntää, että etiikka on haastava aihe, joka vaatii syvällistä paneutumista. Eettisten linjausten vetämistä ei pitäisi jättää insinöörien tehtäväksi.

Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat kuitenkin Bachin mukaan vähissä, sillä etiikka ja filosofia eivät ole pysyneet tekoälyn perässä.

– Apurahoja myöntävien tahojen, niitä ohjaavien hallitusten, järjestökentän ja yhteiskunnan sidosryhmien on ymmärrettävä, että humanistiset tieteet eivät ole pelkkä koriste tai suojatyötä, vaan niiden taso voi vaikuttaa lajimme selviytymiseen, Bach sanoo.

Tekoälykehittäjien otettava huomioon monet eri arvot

Humanististen tieteiden tarpeellisuutta painottaa myös Googlen pilvipalveluyksikössä teknisenä johtajana työskentelevä Larissa Suzuki.

– Tekoälyjärjestelmien kehittäminen vaatii eri taitoja omaavia ihmisiä. Tarvitaan esimerkiksi filosofeja, jotka osaavat tarkastella tekoälyn vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä humanististen tieteiden näkökulmasta, Suzuki sanoo.

Suomessa Googlen työntekijöille puhumassa käynyt Suzuki katsoo, ettei vastuullisten ratkaisujen kehittäminen kuulu vain insinööreille ja sovelluskehittäjille.

– Loppujen lopuksi tekoälyteknologia tekee töitä ihmiselle. Meidän ihmisten tehtävä on määritellä kynnysarvot sille, mikä on tarpeeksi hyvää meille, Suzuki toteaa.

Samalla hän huomauttaa, että nämä kynnysarvot vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi yksityisyyteen suhtaudutaan eri maissa eri tavalla ja haittojen määrittely vaihtelee. Tekoälyjärjestelmien kehittäjien on otettava nämä erot huomioon.

Tästä syystä hän näkee epätodennäköisenä, että tekoälyn sääntelyyn saataisiin sellaista globaalia standardia, jota EU nyt tavoittelee. Sitä voi kuitenkin pitää lähtöpisteenä.

Larissa Suzuki istuu sohvalla ja katsoo kameraan.
Googlen pilvipalveluyksikössä teknisenä johtajana työskentelevä Larissa Suzuki vieraili kesäkuussa Helsingissä. Kuva: Lauri Karo / Yle

Suzukin mukaan tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeintä olisi lisätä koulutusta siitä, mihin tekoälytyökaluja kannattaa käyttää.

– Isoin tekoälyyn liittyvä riski on se, että järjestelmiä käytetään tapauksissa, joissa niitä ei tarvita, Suzuki sanoo.

Suzukin sanoma heijastelee verkkoteknologiayhtiö Ciscon toimitusjohtaja Chuck Robbinsin näkemystä. Robbinson sanoi verkkojulkaisu Semaforin haastattelussa, että yhtiön työntekijät voivat puhuta julkisesti tekoälystä vain siinä tapauksessa, että he voivat yksilöidä konkreettiset käyttötavat.

Suzuki uskoo, että tällaisia käyttötapoja aletaan nähdä sitten, kun nyt käynnissä olevan hype laantuu.