Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista selvitetään. Selvityksen pohjalta asiasta tehdään päätös kevään 2024 aikana. Jos pakkojäsenyydestä päätettäisiin luopua, yliopisto-opiskelijan ei halutessaan tarvitsisi olla ylioppilaskunnan jäsen ja maksaa liittymismaksua. Tällä hetkellä jäsenyys ja maksu ovat pakollisia.
Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistolta sanoo, että muutos olisi hyvin merkittävä yliopistoyhteisön kannalta, eikä sellaista ole hallitusohjelmissa ennen esitetty.
– Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistaminen merkitsisi nykymuotoisen ylioppilaskuntatoiminnan loppua, Rautiainen sanoo.
Mahdollisen uudistuksen taustalla on tarkoitus vastata paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta eli oikeutta kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen.
Kyse on myös korkeakouluopiskelijoiden välisestä tasa-arvosta, sillä esimerkiksi ammattikorkeakouluissa jokaisella opiskelijalla on vapaus valita, kuuluuko opiskelijakuntaan vai ei.
Merkittävä taloudellinen menetys
Yliopistolain mukaan jokaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Jäsenmaksuista saadut tulot ovat useimpien ylioppilaskuntien suurin tulonlähde. Rautiaisen mukaan pakkojäsenyydellä onkin merkittävä taloudellinen merkitys ylioppilaskunnille.
– Jos pakkojäsenyys poistetaan, monien ylioppilaskuntien toiminnasta tulee nykyistä pienimuotoisempaa. Käytännössä ylioppilaskuntien toiminta alkaa tällöin varmaankin muistuttaa sitä toimintaa, joka ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla nyt on, Rautiainen arvelee.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toiminta ei käytännössä eroa paljon toisistaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toiminta on kuitenkin ylioppilaskuntien toimintaan suhteutettuna pienimuotoisempaa, koska jäsenyys on vapaaehtoista eikä rahoitusta tule oikeastaan muualta.
– Meillä on sellainen ongelma, että joutuu taistelemaan joka syksy, jotta päästään siihen samaan jäsenmäärään, joka on viime vuonna ollut. Julkinen rahoitus olisi ainoa hyvä ratkaisu, koska automaatiojäsenyyttä ei meidän puolella ole, Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Joonas Soukkio taustoittaa ammattikorkeakoulujen tilannetta.
Jokainen ylioppilaskunta saa itse määritellä jäsenmaksunsa suuruuden. Esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu on tulevana lukuvuotena 65 euroa, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 52 euroa ja Vaasan ylioppilaskunnan 83 euroa. Jäsenmaksu maksetaan uudestaan joka lukuvuosi, kun opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Mikko Kymäläisen mukaan jäsenmaksulla rahoitetaan muun muassa ylioppilaskunnan edunvalvontatyötä ja jäsenpalveluiden ylläpitoa. Jäsenpalveluita voivat olla esimerkiksi lainattavat pakettiautot tai neuvontapalvelut.
– Uskon, että opiskelijat haluaisivat kuulua ylioppilaskuntiin, Kymäläinen arvioi.
Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää jäsenmaksusta vapauttamisesta kokonaan tai osittain esimerkiksi varattomuuden vuoksi.
Isku yliopistojen autonomialle
Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen vastasi Ylen esittämiin kysymyksiin sähköpostitse.
– Jäsenyysmuodon muutos heikentäisi ylioppilaskuntien kykyä olla mukana kehittämässä yliopistokaupungeista opiskelijoiden näköisiä, Leinonen kertoo.
Lotta Leinonen ja Mikko Kymäläinen molemmat pitäisivät pakkojäsenyydestä luopumista myös merkittävänä iskuna yliopistojen autonomiaa kohtaan. Heidän mielestä hallitusohjelman kirjaus pakkojäsenyyden poistamisesta on ristiriidassa hallitusohjelman toisen kirjauksen kanssa, jossa sanotaan, että korkeakoulujen autonomiaa tuetaan.
– Hallitusohjelman kirjaus automaatiojäsenyyden poistamisen selvittämisestä on ilmeisessä ristiriidassa tämän kanssa. Tämä olisi vastoin hallitusohjelman tavoitteita, Leinonen perustelee.
Pauli Rautiaisen mukaan perustuslaki turvaa yliopistoille itsehallinnon, jota ammattikorkeakouluilla ei ole. Hänen mukaansa ylioppilaskunta on perinteisesti nähty osana yliopiston itsehallintoa.
– Pakkojäsenyyden poistaminen tarkoittaa sitä, että yliopistokäsitystä muotoillaan uudestaan. Perustuslain näkökulmasta tässä ei ole kysymys vain yhdistysmisvapaudesta vaan myös siitä, millaiseksi yliopisto käsitetään, Rautiainen sanoo.
Rautiaisen mukaan jäsenyyden poistamiselle ei ole oikeudellisia esteitä.
– Ainakaan perustuslaki ei estä ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamista. Se ei ole edes lakiteknisesti vaikeaa.
Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa
Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on puhuttanut myös aikaisemmin.
Keskustelua on käyty esimerkiksi vuonna 2021, kun lakimuutos mahdollisti YTHS:n palvelut myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Aikaisemmin palveluita saivat vain yliopisto-opiskelijat, jotka maksoivat YTHS-maksun ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä. Enää ylioppilaskunnat eivät siis vastaa terveydenhoitopalveluista, mikä on herättänyt keskustelua siitä, onko pakkojäsenyydelle perusteita.
Pakkojäsenyyttä on selvitetty lisäksi vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sen oikeudellista perustaa on myös testattu vuonna 2021 korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksessä katsottiin, ettei ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ole ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa. Kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ristiriita yliopistolain ja perustuslain välillä ei ollut selvä ja riidaton.
– Pidämme hieman kummallisena, että asiaa halutaan parin vuoden välein selvittää, SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen kertoo.
Vaikka ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on keskusteltu jo pitkään, nyt se on kirjattu kuitenkin ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan. Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan taustalla ovat vaikuttaneet myös ylioppilaskuntien kannanotot yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Pakkojäsenyyden poistamista ovat jo pidempään ajaneet sellaiset tahot, jotka ovat pitäneet ongelmallisena, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, Rautiainen kertoo.
Jos yliopistojen pakkojäsenyys poistettaisiin, Rautiaisen mukaan tälle olisi vain yksi toteuttamistapa.
– Pakkojäsenyyden poistaminen voi merkitä vain sitä, että ylioppilaskuntien asema, organisaatiomuoto, jäsenyysperusteet ja toiminta muutetaan lainsäädännössä vastaamaan sitä, mitä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista nykyisin säädetään.
Juttua korjattu 19.7. kello 17.53. Korjattu korkeimman hallinto-oikeuden kanta yliopistolain ja perustuslain ristiriitoja koskien. Alun perin jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että KHO:n mukaan pakkojäsenyys ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. KHO:n kanta oli, että ristiriita ei ole selvä ja riidaton.
