Kaksi suomalaisyhtiön kaasutankkeria ajeli viikonlopun aikana ympyrää Itämerellä. Toinen aluksista on kiertänyt ympäri Gotlantia ja toinen on kiertänyt kehää keskellä avomerta. Toinen aluksista on ollut liikkeellä heinäkuun alusta alkaen eikä määränpäästä ole tietoa.
Kyse on kahdesta suomalaisyhtiö Gasumin vuokraamasta kaasutankkerista, Coral Energice- ja Coral Energy-aluksista, jotka kuljettavat esimerkiksi Venäjältä tuotua nesteytettyä maakaasua eli LNG-kaasua.
Merikapteeni ja ilmakehätutkija Mikko Heikkilä on ihmetellyt yhtiön toimintaa pitkään, sillä alukset tuottavat paljon hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä seilatessaan merellä.
– Eihän tässä oikeasti ole mitään tolkkua. LNG:ssä on monia ilmastollisia haittatekijöitä, eikä sen kuljetusketju ole missään nimessä kestävä, Heikkilä kertoo.
Pienempi paha
Coral Energice lähti Torniosta heinäkuun alussa, jolloin se samalla ilmoitti, ettei määränpäätä ole vielä päätetty. Nyt alus on pyörinyt vajaa kaksi viikkoa Itämerellä, esimerkiksi kiertänyt Gotlantia.
Coral Energy puolestaan lähti lauantaina Venäjän Vysotskista, ja on kiertänyt nyt siitä asti Itämerellä. Laiva on saapunut Nynäshamniin maanantaiaamuna.
Alukset eivät voi seisoa satamassa, koska niiden kyydissä oleva LNG-kaasu ei pysy nestemäisenä. Se tarvitsee -163 asteen lämpötilan, muutoin se höyrystyy.
Kun kesällä laiva seisoo satamassa, kaasua höyrystyy kokoajan lisää.
– Mitä lämpimämpi ulkoilma, sitä nopeammin kaasua höyrystyy. Tämmöisessä pienessä tankkerissa LNG:lle ei ole muuta käyttötapaa kuin se, että se käytetään laivan omissa koneissa, Mikko Heikkilä selittää.
Niinpä alukset seilaavat pakosta Itämerellä.
Heikkilä kertoo, että toinen vaihtoehto olisi soiduttaa kaasu ilmakehään. Koska metaanin päästäminen ilmakehään sellaisenaan on kiellettyä, se pitää polttaa omissa koneissa, kuten kyseisissä laivoissa tehdään.
– Todellinen vaihtoehto tälle toiminnalle olisi päästää lastiruuma lämpiämään, jolloin laiva voisi jäädä esimerkiksi ankkuriin. Ilmeisesti on kannattavampaa pitää tankit kylminä ja ajaa ympyrää, vaikka viikkokaupalla. Tähän voi ilmastotutkijana todeta sen, että polttoaine on selvästi edelleen liian halpaa, Heikkilä sanoo.
Heikkilän mukaan aluksella ajaminen on kuitenkin pienempi paha verrattuna siihen, että metaania päästettäisiin ilmakehään sellaisenaan.
Suuret päästöt
Aluksella seilaaminen ympäri Itämerta synnyttää Heikkilän mukaan hurjia määriä ylimääräisiä päästöjä.
– Varsinkin kun nyt kesällä on kuuma ja kaasu höyrystyy, niin alukset joutuvat oikeastaan ajamaan täysillä koko ajan, jotta he saavat kaiken höyrystyneen kaasun poltettua, Heikkilä selittää.
Heikkilän laskelmien mukaan Gotlannin kiertäminen Coral Energice -aluksella kestää noin 20 tuntia. Tänä aikana nesteytettyä kaasua palaa yhteensä noin 20 tuhatta kiloa ja hiilidioksidia syntyy noin 58 tuhatta kiloa.
– Siihen päälle pitää laskea vielä metaanin tuotos, joka on 600 kiloa. Onhan ne hurjia päästöjä, jos niitä yrittää verrata vaikka maantieliikenteeseen, Heikkilä toteaa.
Kolmessa viikossa laiva ehtii tehdä rinkuloita 24 kappaletta, jolloin kaasua on palanut Heikkilän laskelmien mukaan noin 480 tonnia ja hiilidioksidia on syntynyt 1400 tonnia.
Heikkilä arvioi, että tässä ajassa ja kuluneella polttoaineella esimerkiksi matkustaja-autolautta Viking Grace tekisi 19 matkaa Turun ja Tukholman välillä.
Gasumin alukset ovat kokoluokaltaan kohtalaisen pieniä kuljetukseen.
– Isommissa ja moderneissa LNG-tankkereissa höyrystynyt kaasu voidaan uudelleen nesteyttää takaisin lastin sekaan. Se olisi jonkun verran kestävämpää, Heikkilä kertoo.
Taustalla sota
Gasumin varapääjohtaja Anders Malm kertoo Ylelle, että laivojen kulkeminen liittyy kysynnän ja tarjonnan epävakauteen.
– Tätä epävakautta on vaikea ennustaa, ja tällä hetkellä LNG:n kysyntä on aiempaa alhaisempi. Tällä hetkellä meillä on enemmän kuljetuskapasiteettia kuin kysyntää ja siksi osa laivoistamme on odottamassa Itämerellä, Malm kommentoi.
Taustalla vaikuttavat monet tekijät.
– Kun sota syttyi, maakaasu tuli Suomeen maakaasuputkea pitkin. Nyt maakaasu, jota Suomessa käytetään, tulee pääosin merikuljetuksena. Koska moni lopetti kaasun käytön, sen menekki on nyt pienempää. Se on johtanut tilanteeseen, että tankkerit pyörivät tyhjänä, koska ne odottavat, että joku kuluttaa maakaasua, Mikko Heikkilä avaa.
Gasumin varapääjohtaja Malmin mukaan yhtiö aikoo keskittyä tulevaisuudessa kestävään toimintaan.
– Arvioimme jatkuvasti kestävyyttä toiminnassamme. Kartoitamme parhaillaan erilaisia tapoja vähentää ympäristövaikutuksia. Tämä sisältää sekä tekniset investoinnit että laivojen optimoinnin, Malm kertoo.
Juttua korjattu 17.7. kello 15.36. Kun Coral Energice kiertää Gotlannin 24 kertaa, kaasua palaa noin 480 tonnia, ei 4800 tonnia, kuten jutussa aluksi manittiin.
