Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jakavat parisuhdemarkkinoilla suomalaisia eniten.
Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että lähes puolet suomalaisista ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti perussuomalaisia äänestävän kanssa ja hieman yli 40 prosenttia ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti kristillisdemokraatteja äänestävän kanssa.
Viime kuukausina eri puolueiden poliitikot ovat mediassa olleet erimielisiä keskenään hyvinkin perustavanlaatuisista arvoista. Vaikuttaa siltä, että polarisaatio on lisääntynyt.
Halusimme selvittää, vaikuttaako poliittinen polarisoituminen arjen valintoihin ja otimme esimerkiksi parisuhteen.
Teimme kyselyn, jotta saisimme selville, vaikuttaako polarisoituminen seurustelukumppanin valintaan.
Kyllä vaikuttaa, kertoivat paitsi Taloustutkimuksen tekemä kysely, myös lukijat Yle.fi:ssä. Osa kertoi lopettaneensa tapailun, kun kumppaniehdokas oli paljastunut perussuomalaisten tai kristillisdemokraattien kannattajaksi.
Kouvolalaiset Kaisa, 33, ja Tapio Niskanen, 34, sekä siikalatvalainen Pauliina Isoviita, 31, kertovat jutussa myöhemmin, miten he ovat onnistuneet omissa parisuhteissaan yhdistämään erilaiset arvomaailmat.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella noin kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu myönteisesti seurusteluun SDP:n, RKP:n, keskustan, kokoomuksen tai vihreiden äänestäjien kanssa.
– Suomeen on syntymässä tiettyjä ryhmiä, jotka eivät tykkää toisista ryhmistä. Ihan kuten Yhdysvalloissa on tapahtunut, että jotkut eivät kerta kaikkiaan kestä toisen puolueen kannattajia ja päinvastoin, kertoo Åbo Akademin valtiotieteen professori Kim Strandberg.
Strandberg alleviivaa, että kielteiset tunteet ovat molemminpuolisia. Suomen puoluekentällä se tarkoittaa tutkijan mukaan, että moni perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjistä ei pidä vihreiden, SDP:n tai vasemmistoliiton kannattajista.
Ilmiö näkyi myös Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. Enemmistö perussuomalaisia kannattavista suhtautui nyrpeästi vasemmistoliittoa tai vihreitä äänestävään potentiaaliseen seurustelukumppaniin.
Jako ihmisryhmien välillä ei enää perustu perinteiseen oikeisto–vasemmisto-jakoon, vaan ihmisiä jakavat arvot liberaalista konservatiiviseen. Ilmiöstä puhutaan affektiivisena polarisaationa. Siinä jako ihmisten välillä perustuu tunteisiin ja arvoihin.
Ilmiö on Strandbergin mukaan alkanut nousta Suomessa perussuomalaisten ensimmäisen vaalivoiton eli vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkija korostaa, että Suomessa tilanne on vielä hyvä moniin muihin maihin verrattuna.
– Tilanne on toki Suomessa kärjistynyt esimerkiksi kesän rasismikohujen takia. On kuitenkin vaikea arvioida, olisivatko ihmiset todellakin näin tiukkoja, jos tosielämässä tällainen puoluekantaan liittyvä valintatilanne tulisi vastaan.
Turun yliopiston sosiologian ja väestötieteen professori Marika Jalovaara ei ole erityisen yllättynyt kyselyn tuloksista. Uskonto ja konservatiivisuus voivat olla parisuhteissa mielipiteitä jakavia arvoja, mikä Jalovaaran mukaan voi selittää erityisesti kristillisdemokraatteihin suhtautumista.
– Kun nainen miettii, millainen olisi parisuhde jonkin tietyn puolueen kannattajan kanssa, niin mielessä ovat ainakin perhearvot ja naisen asema. Jos omat käsitykset ovat liberaalimpia ja puolueella on kovin konservatiivinen käsitys naisen paikasta, niin se voi olla vaikea asia, Jalovaara sanoo.
Seuraavassa voit itse kokeilla, miten sinun äänestyskäyttäytymiseesi suhtauduttaisiin parisuhdemarkkinoilla.
Metsästäjän ja luonnonsuojelijan arvot kohtasivat
Tapio Niskanen ihastui Kaisa Niskasen silmiin, nauruun ja jatkuvaan höpötykseen, Kaisa puolestaan Tapion avoimuuteen, rehellisyyteen ja tietenkin komeuteen.
Niskaset olivat parikymppisiä, kun ihastus roihahti bänditoveruudesta rakkaudeksi.
Nopeasti he kuitenkin huomasivat, että metsästäjän ja eläintensuojelijan arvot törmäsivät perustavanlaatuisesti.
– Kaisa on kysynyt, että onko metsästäminen eettistä ja miksi teet näin. En osannut selittää, Tapio Niskanen kertoo.
”Perustele, perustele”
Tapio Niskanen sanoo, että nuorena parina mielipide-eroista ”vaihdettiin kuulumisia” eli riideltiin kiihkeästi. Varsinkin Kaisa Niskanen myöntää olleensa alkuun puolustuskannalla.
– Olen jääräpää ja ollut joskus tosi ehdoton oman mielipiteeni kanssa. Olen sanonut suoraan, että miten voit olla tuota mieltä ja etkö tajua olevasi väärässä, Kaisa sanoo.
Nykyisin kesken keskustelun ei tarvitse enää lähteä ulos haukkaamaan happea. Ikä ja yhteiset vuodet ovat opettaneet huomaamaan, missä toisen raja menee. Silloin nukutaan yön yli ja jatketaan seuraavana päivänä sivistyneesti.
Kuuntele, miten Kaisa Niskanen kuvailee suhdettaan Tapio Niskaseen.
Myös Yle.fi:n lukijat kertoivat, että kumppanin kuunteleminen on tärkeää. Useilla pareilla keskustelut paitsi avartavat, myös tuovat ajatuksia lähemmäs toisiaan. Niin on käynyt Niskasillakin.
Nuorena Kaisa oli kasvissyöjä ja intohimoinen eläintensuojelija. Elämänarvojaan hän ei ole vaihtanut, mutta nyt hän suunnittelee jousiammuntaharrastuksen aloittamista ja metsästyskortin suorittamista.
– Ennen Tapiota en ymmärtänyt ihan täysin, mitä kaikkea metsästykseen kuuluu. Luulin, että metsään mennään räiskimään kaikkea, mikä liikkuu. Olen oppinut, että metsästys onkin hirveän pitkälle eränkäyntiä. Aika harvoin sitä saalista kotiin asti tulee, Kaisa sanoo ja katsoo Tapioon pilke silmäkulmassa.
Tapio Niskanen puolestaan on oppinut Kaisalta omien toimien kyseenalaistamista.
Kuuntele, miten Tapio Niskanen kuvailee suhdettaan Kaisa Niskaseen.
Nykyisin Tapio Niskanen tekee ratkaisuja metsässä vaimon mantra mielessä.
– Kaisa on kova sanomaan, että perustele, perustele. Viimeksi kun olin supimetsällä, tulikin saaliiksi monta mäyrää peräjälkeen. En osannut perustella sitä ja aloin tutkia asiaa. Tajusin, että mäyrä kuuluu Suomen luontoon.
Rasismi jakaa, keskustelu yhdistää
Älykkäät ja toisia haastavat keskustelut kumppanin kanssa ovat myös Yle.fi:n vastaajien mieleen. Monen mielestä on tylsää, jos kaikesta ollaan samaa mieltä.
Siikalatvalaisen Pauliina Isoviidan ja puolison parisuhteessa politiikasta – ja varsinkin eriävistä mielipiteistä – väännetään huumorin keinoin. Kaksikko tapasi noin kahdeksan vuotta sitten ammattikorkeakoulun agrologilinjalla, jolloin heitä huumorin lisäksi yhdistivät keskustalaiset ajatukset.
Viime aikoina puoliso on kuitenkin omien sanojensa mukaan antanut äänensä ”puolueille, joita vastaan kaikki ovat”. Eniten pariskuntaa jakavat ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä maahanmuutto.
– ”Sano vaikka, että olen rasisti”, sanoi puoliso vitsaillen, kun juttelimme yhdessä puoluekannoista, sanoo Isoviita ja nauraa kauhistuneena.
Rasistiksi Isoviita ei kumppaniaan miellä, mutta maahanmuutosta puolisolla on tiukka linja. Puoliso rajaisi maahanmuuton pelkästään työperäiseksi, Isoviita taas ymmärtää ihmisten hädän ja on avoin pakolaisten auttamiselle.
– Hän on kuullut, että tänne tullaan vain etuuksien perässä. Minä taas tiedän, että on paljon positiivisia ja hienoja tarinoita olemassa, vaikka minullakin on yhdestä pakolaisesta huono kokemus, Isoviita kertoo.
Isoviita kuvailee itseään ”viherpiiperöksi”. Hän tekee itse arjessaan tekoja ympäristön hyväksi: ei matkustele, jättää nurmialueita pörriäisille, ostaa vain tarpeeseen eikä värjää hiuksiaan, koska ei tiedä, miten väriainepurkin voisi turvallisesti kierrättää.
Itkukin tuli, kun Isoviidan perhe hakkasi metsää, ja nainen suri menetettyjä luontoarvoja. Silloin puoliso totesi, että Suomi on vain pieni osa maailmaa ja ilmastovastuu on muilla mailla, kuten Kiinalla.
Kuuntele, kun Pauliina Isoviita kertoo, miten hän keskustelee politiikasta kumppaninsa kanssa.
Jotkin arvoerot ovat kuitenkin liikaa parisuhteessa. Kaisa ja Tapio Niskasella se olisi rasismi tai suoranainen ilkeys. Samoin sanoi moni Yle.fi:n lukijoista.
Vaikea nähdä, miten voisi sovittaa omaan elämään (kristillisdemokraattien kannattajan). Että joku kannattaisi ryhmää, joka on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan ja joka pitää heitä vähempiarvoisina. Se tuntuu hyökkäykseltä omia kavereita vastaan.
Aleksi Leppänen, 31, Turku
Niin kauan kun se (perussuomalaisten kannattaminen) ei näy arjessa, ajatuksissa, mielipiteissä ja sanomisissa, niin ei se sitten ole minulle ongelma. Mutta ainakin tuntemillani persuilla poliittinen kanta tulee aika selvästi suusta ulos arjessakin.
Aleksi Virolainen, 23, Vantaa
Kerran Tinder-treffeillä selvisi, että mies äänestää Vasemmistoliittoa. Värit huoneessa haalistuivat hetkessä. Entisen Neuvostoliiton kasvattina minulle se tarkoittaa paluuta sosialismiin: varakkailta kaikki pois, ollaan köyhiä yhdessä -idealismia. Ei kiitos.
Kristel Kraas, 42, Espoo
Yle.fi:n lukijoiden mielestä perusarvojen täytyy kohdata parisuhteessa. Esimerkkeinä mainittiin mielipiteet lasten kasvatuksesta, ihmisarvon kunnioittaminen ja joskus myös uskonto.
Sen sijaan ystävyys- ja sukulaisuussuhteissa isoja arvoeroja oli helpompi hyväksyä. Moni vastaaja kertoi, että tarkoituksellisesti välttelee politiikasta puhumista ja keskittyy yhdistäviin teemoihin.
Ystävyyssuhteissa jokaiselle suodaan oma ajatusmaailma, uskontokin. Mutta kun ollaan kotona kahdestaan parisuhteessa, niin kyllä maailmojen pitää jollain tavalla kohdata.
Heidi Makkonen, 54, Savonlinna
Kaisa ja Tapio Niskanen ovat poliittisesti eri laidoilla. Molemmat ovat äänestäneet nuorempana työväenpuolueita, mutta nyt Kaisa kallistuu vihervasemmistoon ja Tapio oikealle.
Politiikkaa he seuraavat molemmat edelleen aktiivisesti. Tapio on Kaisan mukaan niin syvällä, että kuuntelee eduskunnan kyselytunnit joka viikko. Niitä kuunnellessa hän on huomannut, että asioihin on harvoin yhtä oikeaa vastausta.
Pariskunnan viimeisin tunteita herättänyt kiista liittyi perustuloon. Sitä piti puida koko ilta, kun selvyyttä ei meinannut tulla. Sopu kuitenkin säilyi, kun molemmat suostuivat kuuntelemaan toistensa perusteluita – ja myös syömään hyvin, sillä nälkäisenä Tapion mielestä ei kannata alkaa kinastella.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.9. klo 23 asti.
Täsmennetty juttua 5.9. klo 14.35: Lisätty vihreät listaukseen, jossa mainitaan puolueet, joiden kanssa noin kaksi kolmesta suomalaisesta olisi valmis parisuhteeseen.
