Suomessa rikosepäilyjen kohteena olevat ruotsalaiset Dödspatrullen-jengin jäsenet kuuluvat järjestön kovaan, väkivaltaiseen ytimeen, kertoo Tukholman poliisissa tutkinnanjohtajana työskentelevä Mats Lindström Ylen haastattelussa.
Lindström on ollut mukana selvittämässä muun muassa Rinkebyn Dödspatrullenin ja Shottazin välistä konfliktia ja siihen liittyviä murhia, ja häntä pidetään yhtenä parhaista Ruotsin jengirikollisuuden asiantuntijoista.
Lindströmin mukaan epäillyt eivät kuulu järjestön varsinaiseen johtoon, mutta heillä on järjestössä korkea asema ja oikeus käyttää Dödspatrullen-tunnuksia. Ainakin osalla heistä on aiempia rikostuomioita ja osa heistä on ollut tai on epäiltyinä vakavista aserikoksista, jopa murhista.
Jengiin liittyvässä rikoskokonaisuudessa Suomeen tuotiin arviolta yli miljoona lääkeainetablettia ja 350 kiloa huumeita. Keskiviikkona poliisi tiedotti että esitutkinnan aikana otettiin kiinni 30 henkilöä, joista 17 on edelleen vangittuina. Rikoksista epäillyt ovat syntyneet pääosin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella.
He ovat Ruotsin, Ison-Britannian, Somalian, Serbian, Norjan, Irakin, Ukrainan, Kosovon, Turkin ja Suomen kansalaisia.
Maanantaina julki tulleiden tietojen mukaan osa pidätetyistä on pahamaineisen ruotsalainen rikollisryhmä Dödspatrullenin jäseniä.
Ruotsin ja Suomen poliisit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jengirikollisuuteen liittyen. Lindström on itsekin käynyt Suomessa ja suomalaispoliiseja on ollut hänen vieraanaan Tukholmassa.
Dödspatrullen pyrkinyt Suomeen jo vuosia
Äärimmäisen väkivaltaisessa maineessa oleva Dödspatrullen on yrittänyt laajentaa toimintaansa Suomeen jo vuosien ajan, Lindström sanoo. Järjestö on pyrkinyt ottamaan haltuunsa osan Helsingin huumemarkkinoista.
Katumarkkinoiden sijaan järjestö on pyrkinyt ottamaan haltuun ylätasoa, eli maahantuontia ja siihen liittyvää jakelua. Tämä on mahdollista väkivaltaisen maineen avulla.
– Heidän on vaikeaa ulkomaisina ottaa katutason myyntiä haltuun, koska he eivät tunne niitä 14- ja 15-vuotiaita räkänokkia, jotka myyvät huumeita kadulla. Mutta jos on todella väkivaltainen ja korkeassa asemassa, voi ottaa haltuun jakelun, eli suuremman tuonnin. Tätä he ovat yrittäneet tehdä. He ovat myyneet jälleenmyyjille.
Lindströmin arvion mukaan taustalla on ainakin kaksi todennäköistä syytä siihen, miksi Dödspatrullen valitsi juuri Suomen uudeksi markkina-alueeksi.
Ensimmäinen liittyy maan turvallisuustilanteeseen: Suomessa ei tapahdu paljoa aseellisia yhteenottoja. Jos maahan tulee porukkaa, jolla on väkivaltainen maine, jakeluverkoston haltuun ottaminen voi onnistua helposti.
– Muut eivät uskalla haastaa, koska verkosto tunnetaan kaikkialla ihmisten ampumisesta. Väkivaltainen pääoma helpottaa markkinoiden valtaamista, Lindström sanoo.
Toinen merkityksellinen tekijä on Lindströmin mukaan Suomen aselainsäädäntö, joka on monin tavoin keveämpi kuin Ruotsissa.
– Nämä ihmiset voivat kävellä kaduilla aseistettuina ja heillä on tarvittaessa aseet hyvin lähellä. Kiinni jäädessä ei tarvitse pelätä saavansa kahta vuotta vankeutta, kuten Ruotsissa.
Lindströmin mukaan Dödspatrullenista on käynyt henkilöitä Suomessa selvittämässä ongelmia, kun asiat eivät ole menneet niin kuin on sovittu.
– Tiedän keitä siellä on ollut. Nuo ihmiset ovat Dödspatrullenin väkivaltaisesta ytimestä.
Väkivaltainen verkosto
Lindström kuvailee Dödspatrullenia väkivaltaiseksi verkostoksi, joka on ollut osallisena useissa murhissa ja ammuskeluissa Ruotsissa vuodesta 2015 alkaen.
– He ovat väkivaltaisia, mutta rahaa ei tienata väkivallalla, vaan huumekaupalla, Lindström sanoo.
Hänen mukaansa ryhmä on loppujen lopuksi vain joukko ihmisiä, joilla on samat viholliset ja jotka auttavat toisiaan konflikteissa ja yrittävät auttaa toisiaan tienaamaan rahaa.
– Heitä kiinnostaa Suomen huumemarkkinat. He haluavat ansaita rahaa. Ei ole oman edun mukaista joutua konflikteihin, sitä he haluavat välttää.
Konflikteja voi Lindströmin mukaan kuitenkin syntyä, kun uusi tulokas pyrkii valtaamaan alaa yksittäisen maan huumemarkkinoilla.
Lindströmin käsityksen mukaan Suomessa ei ole henkilöitä, joista on tullut uuden yhteistyön myötä Dödspatrullenin jäseniä.
– On Dödspatrullenin jäseniä ja on ihmisiä, jotka auttavat heitä Suomessa ja myyvät huumeita. En usko, että heidän voidaan sanoa olevan Dödspatrullenin jäseniä.
Portit jäsenyyteen voisivat Lindströmin mukaan teoriassa aueta, jos esimerkiksi huumekauppojen yhteydessä syntyisi jonkinlainen konflikti, jonka yhteydessä tehtäisiin henkirikoksia.
– Mutta se ei mene niin suoraviivaisesti, Dödspatrullen ei ole sellainen organisaatio. Kyse ei ole siitä, että siellä on jäsenrekisteri, se toimii eri tavalla.
Dödspatrullen on tehnyt yhteistyötä kielletyn tanskalaisen Loyal to Familia -järjestön kanssa. Tanskalainen tuomioistuin kielsi jengin pysyvästi vuonna 2020, ja katsoi sen rikkovan Tanskan perustuslakia. Kielto tarkoittaa muun muassa, että jengin symbolien käyttäminen julkisella paikalla on laitonta.
Lindström pitää mahdollisena, että Dödspatrullen voisi tehdä yhteistyötä myös jonkin suomalaisen väkivaltaisen katujengin kanssa.
– En tiedä onko näin käynyt, mutta niin voi käydä.
Lindström pitää selvänä, että järjestön jäsenillä on sukulaisia, ystäviä tai muita luotettavia kontakteja Suomessa. Hän ei kuitenkaan tiedä tarkemmin järjestön Suomi-kontakteista tai yhteistyön alkupisteestä.
– Kun aloittaa tällaista toimintaa uudessa maassa, on oltava joitakin luottohenkilöitä. Ehkä serkku tai joku Ruotsista, joka muuttaa sinne, johon voi luottaa.
Mats Lindströmillä on pitkä historia Ruotsien rikollisjengien välienselvittelyjen parissa. Haastattelun lopuksi hän esittää terveisensä suomalaisille.
– Toivon, että ette joudu tähän samaan paskaan Suomessa!
MOT tutki Suomen katujengejä keväällä 2023. Voit katsoa ohjelman Areenasta.
